Kävely ja pyöräily korvaamaan lyhyitä automatkoja

Liikenteen päästöjä on vähennettävä vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia. Tällä hetkellä valtaosa liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä. Yksi tapa vähentää päästöjä on parantaa kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia ja houkuttelevuutta, etenkin lyhyillä matkoilla. Tämä ei tarkoita, että ihmisten liikkumisen vapautta tulisi rajoittaa, vaan erityisesti liikenteen kasvu tulisi kaupungeissa ohjautua muihin liikennemuotoihin kuin henkilöautoihin.

Tuoreen kansallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät vuonna 2016 keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa, kulkivat 41 kilometriä ja käyttivät aikaa liikkumiseen tunnin ja 13 minuuttia vuorokaudessa. Kulkuvälineenä oli usein auto. 45 % matkoista tehtiin auton kuljettajana, auton kyydissä matkustajana tehtiin 15 % matkoista. Kävellen tai pyörällä tehtiin 30 % matkoista.

Lasten ja nuorten jalankulku- ja pyörämatkojen määrät ovat suurimmat, mutta matkojen määrä on ollut aavistuksen laskeva aiempaan tutkimukseen verrattuna. Mopon ja mopoauton käyttö on vähentänyt erityisesti 15–17-vuotiaiden nuorten jalankulkua ja pyöräilyä. Aikuisten jalankulku ja pyöräily ovat kummatkin keskimäärin laskeneet. Nuorten eläkeläisten jalankulku ja pyöräily ovat hieman kasvaneet.

Tutkimuksen tuloksista näkyy, että henkilöauton osuus kaikista matkoista kasvaa huomattavan suureksi jo aivan lyhyillä matkoilla. Alle kilometrin matkoista noin kolmannes tehdään henkilöautolla. Kahden kilometrin matkoista henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus on yli 50 % ja kolmen kilometrin matkoista jo yli 60 %.

Terveyshyötyjä koko yhteiskunnalle

Samaan aikaan väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia haasteita yhteiskunnalle. Liikkumaton elämäntapa lisää monia kansansairauksia, ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia ja kansantalouden kustannuksia. Se heikentää myös työelämän tuottavuutta ja koko kansakunnan kilpailukykyä.

Useissa selvityksissä on todettu, että jo puoli tuntia reipasta liikuntaa useampana päivänä viikossa, vähintään 10 minuutin jaksoissa vähentää sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja korkean verenpaineen kehittymisen riskiä sekä auttaa veren rasvakoostumuksen ja kehon painon säätelyssä. Jos ajan löytyminen erilliseen liikuntasuoritukseen esimerkiksi kuntosalilla tuntuu vaikealta, ratkaisu voisi löytyä arkiliikunnan lisäämisestä.

Työ- ja koulumatkojen taittaminen kävelemällä tai pyörällä lisäisi päivittäistä liikuntaa lapsilla, nuorilla ja työikäisillä. Myös ostos- ja asiointimatkoja on aivan mahdollista hoitaa kävellen tai pyörällä autoilun sijaan, jos palvelut ovat saatavilla kohtuullisen etäisyyden päästä. Sähköpyörien ja erilaisten tavarankuljetukseen soveltuvien pyörien tulo markkinoille antaa mahdollisuuden hoitaa pyörällä myös sellaisia matkoja, jotka aiemmin olisivat vaatineet auton käyttöä.

Lyhyiden automatkojen korvaaminen kävellen tai pyörällä on paitsi mahdollista, myös erittäin järkevää. Jatkossa on vain löydettävä ne keinot, joiden kautta valtio yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa voi tehdä kävelystä ja pyöräilystä mahdollisimman helpon, houkuttelevan ja suositun tavan liikkua. Tästä syystä johtuen liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu uutta kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa, joka julkaistaan lähiaikoina.

Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Kansallinen henkilöliikennetutkimus Liikenneviraston sivuilla: https://www.liikennevirasto.fi/tilastot/henkiloliikennetutkimus
 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 18.03.2018. Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.