Kansainvälisen merenkulkujärjestön neuvostossa edistettiin järjestön työn tehokkuutta ja avoimuutta

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (International Maritime Organization, IMO) neuvosto kokoontui 134. istuntoonsa Lontoossa 7.–11.7.2025. Suomi on valittu neuvoston jäseneksi kuluvalle kaudelle 2024–2025.

Neuvosto on IMO:n ylin päättävä elin kahden vuoden välein kokoontuvien yleiskokousten välillä. Neuvosto koostuu 40:stä yleiskokouksen valitsemasta jäsenestä.

Neuvosto hyväksyi päivitetyn strategisen suunnitelman vuosille 2024–2029

Neuvosto hyväksyi järjestön tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen kuluneelta vuodelta sekä talousarvion vuosille 2026–2027. IMO:n budjetti vuodelle 2026 on noin 50 miljoonaa euroa. Valtaosa budjetista katetaan valtioiden jäsenmaksuilla, jotka määräytyvät valtioiden lippujen alla kulkevien kauppalaivastojen tonnistomäärien mukaan. Kehittyvien valtioiden osalta jäsenmaksuosuutta määritettäessä huomioidaan myös niiden maksukyky. Suomen jäsenmaksu IMO:lle vuonna 2025 on noin 80 000 euroa.

Lisäksi neuvosto hyväksyi IMO:n päivitetyn strategisen suunnitelman vuosille 2024–2029 ja jäsenvaltioiden auditointijärjestelmän (IMO Member State Audit Scheme, IMSAS) seuraavan vaiheen. Strateginen suunnitelma asettaa suuntaviivat järjestön työlle. Se sisältää myös järjestön kaikkien elinten työohjelmat kaksivuotiskaudelle 2026–2027.

Auditoinneilla pyritään varmistamaan, että jäsenvaltiot täyttävät kansainväliset velvoitteensa ja kehittävät merenkulun hallintoaan. Auditointijärjestelmää päivitettiin nyt niin, että jatkossa jäsenvaltiot auditoidaan yhdeksän vuoden välein. Suomeen kohdistui IMSAS-auditointi syksyllä 2024. Suomi on antanut IMO:n sihteeristölle luvan julkaista auditointiraporttinsa, sillä Suomi pitää auditoinnin tulosten julkista tarkastelua tärkeänä IMO:n sääntelyn tehokkaan toimeenpanon kannalta. 

Neuvosto päätti selkeyttävistä muutoksista työjärjestykseensä sekä hyväksyi IMO:n yleissopimuksen kootun version kaikilla kuudella YK-järjestelmän virallisella kielellä (arabia, englanti, espanja, kiina, ranska, venäjä). Tämä on tärkeä askel järjestön perustamisasiakirjan oikeudellisen selkeyden ja avoimuuden vahvistamiseksi. IMO:lla on nyt myös monikielisyyttä edistävät ohjesäännöt.

Neuvoston tehtäviin kuuluu myös järjestön komiteoiden loppuraporttien vahvistaminen ja edelleen yleiskokoukselle tiedoksi välittäminen. Lisäksi neuvosto kuuli IMO:n alaisuudessa toimivien Maailman merenkulkuyliopiston (World Maritime University, WMU) ja Kansainvälisen merioikeusinstituutin (International Maritime Law Institute, IMLI) toimintakertomukset vuodelta 2024.

Hallinnollisten asioiden lisäksi neuvosto käsitteli jäsentensä esityksiä esimerkiksi IMO:n ja muiden YK-järjestelmän elinten ja sopimusten suhteista. Yhdessä Meksikon ja useiden muiden valtioiden kanssa Suomi esitti neuvoston istunnossa IMO:n toimien entistä tehokkaampaa yhteensovittamista muun muassa luonnon monimuotoisuuden suojelua ja resurssien kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla merialueilla koskevan sopimuksen kanssa. Suomi kannattaa järjestelmällisesti tehokasta maailmanlaajuista sääntelyä erittäin kansainväliselle merenkulkualalle. 

Mitä seuraavaksi?

IMO:n neuvosto kokoontuu seuraavan kerran marraskuussa 2025.

Suomi tavoittelee jatkokautta IMO:n neuvostossa vuosille 2026–2027. Neuvosto seuraavalle kaksivuotiskaudelle valitaan joulukuussa 2025.

Lisätietoja:

liikenne- ja viestintäministeriö:

Suomen pysyvän edustajan sijainen IMO:ssa, neuvotteleva virkamies Eero Hokkanen, p. 0 50 476 0401, eero.hokkanen(at)gov.fi

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom:

Suomen pysyvän edustajan sijainen IMO:ssa, johtava asiantuntija Anita Mäkinen, p. 040 162 4592, anita.makinen(at)traficom.fi