Kanavat yhdistävät paikkoja ja sukupolvia

Julkaisuajankohta 19.6.2018 6.28
Kolumni
Seppo Kykkänen
Seppo Kykkänen (Kuva: LVM)
Nykyisellä Saimaan kanavalla on liikennöity jo 50 vuotta. Kanavan avasi alusliikenteelle elokuun viidentenä vuonna 1968 Suomen tasavallan silloinen presidentti Urho Kekkonen. Tämän vuoden elokuussa tapahtumaa juhlistetaan Lappeenrannassa.

Saimaan kanavassa on kyse paljon muustakin kuin laivaliikenteestä. Minulle kanavat ja järvialueiden väylästö merkitsevät aikaisempien sukupolvien avarakatseisuutta ja asialleen omistautumista.

Liike lisää hyvinvointia

Kanavat ovat tärkeä osa liikennejärjestelmää. Uuden kanavan rakentaminen on aina ollut aikakautensa merkittävä liikennehanke ja vaikutukset pysyviä. Kanavat ovat toimineet hyvinvoinnin lähteinä ja lisänneet kaupallista toimintaa. Erityisesti Saimaan kanava avasi ovet teollisen toiminnan laajemmalle kehittymiselle Järvi-Suomen alueella. Kanavien historia onkin samalla myös Suomen teollisuuden ja hyvinvoinnin historiaa.

Kanavista hyötyvät myös lähialueiden asukkaat ja matkailijat. Alueet ovat puistoineen ja polkuineen viihtyisiä ulkoilupaikkoja ja kauniita matkakohteita. Taloudellista vaurautta kanavat ovat tuoneet koko Suomeen.

Infrasta on pidettävä huolta

Olen aina ihaillut aikaisempien sukupolvien pyrkimyksiä parempaan tulevaisuuteen. Kunnioitan sitä, että seuraaville sukupolville on haluttu rakentaa parempi huominen. Minun sukupolvellani on onni nauttia hyvin rakennetusta ympäristöstä ja toimivasta infrastruktuurista.

Oma työurani alkoi Saimaan kanavalla ensimmäisen kerran jo vuonna 1983. Silloin työyhteisössä oli mukana vielä lukuisa joukko kanavan rakentajia. Mieleen jäi heidän ylpeytensä kanavasta ja ilo siellä työskentelystä. Tämän saman oman työn arvostuksen olen havainnut muillakin kanavilla.

Olen monesti päätynyt miettimään, millaisen perinnön me kanavilla tällä hetkellä työskentelevät jätämme tuleville sukupolville? Olemmeko osanneet pitää hyvää huolta meille annetusta perinnöstä? Näin olemme mielestäni tehneet. Olemme pitäneet kanavat kunnossa, kehittäneet niitä ja vaalineet kanavahistoriaa. Olemme jopa rakentaneet muutaman uudenkin kanavan.

Yhtenä tärkeimmistä saavutuksista pidän kanavien automatisointia tietoverkkoja hyödyntämällä. Tänä päivänä ne toimivat kauko-ohjauksella kamerakuvien avulla, itsepalvelulla tai radiosulutuslaitteilla. Automatisoinnilla on lisätty kanavien turvallisuutta ja toimintavarmuutta, tehostettu toimintaa ja parannettu työolosuhteita.

Pieni maa vuokraa suurvallan aluetta

Saimaan kanavan erikoisuutena on ollut yhteistyö Neuvostoliiton ja nykyisin Venäjän viranomaisten kanssa. Jo kanavan rakentamisen aikana on luotu hyvät suhteet naapurin kanssa toimimiselle. Omistautuminen kanavaliikenteen kehittymiseen vaatii myös omistautumista hyvien suhteiden ylläpitämiselle. Kanava-asioita on helppo hoitaa Venäjän viranomaisten kanssa. Yhteistyön tavat ovat vakiintuneet ja kunnioittavat molempia osapuolia.

Kanavat ovat edelleen teollisuudelle tärkeitä kuljetusreittejä ja vesikuljetus on yksi vaihtoehto tavaraliikenteessä. Matkailun näkökulmasta kanavat avaavat yhtä järvialuetta laajemman mahdollisuuden vesistömatkailuun: Saimaan kanava jopa mahdollisuuden kansainväliselle matkustajaliikenteelle ja huviveneilylle. Loma kanavalla on parhaimmillaan rentouttava aikamatka ja kunnianosoitus aikaisempien sukupolvien työlle.

Seppo Kykkänen
Kirjoittaja työskentelee toimistopäällikkönä Saimaan kanavavaltuutetun toimistossa. Toimisto hoitaa vuokrasopimuksen täytäntöönpanoa, vuokra-alueella toimimiseen liittyviä kulkulupa-asioita, järjestyksenvalvontaa sekä kanavan käyttäjien neuvontaa.
Sinua voisi kiinnostaa myös: Save Save
Save Save
Save Save
2018 Blogit Blogit 2018 Rakkaudesta infraan Saimaan kanava