Kaksi vuotta kaasuautoilijana

Tämä kirjoitus on osa Kestävät kilometrit –blogisarjaa. Kirjoittajat kertovat, miten matka taittuu entistä ilmastoystävällisemmin. Blogisarja liittyy fossiilittoman liikenteen tiekarttaan, joka on suunnitelmaluonnos kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.

Kaksi vuotta sitten edessä oli auton vaihto. Käyttövoimien kirjo bensasta vetyyn oli tuttu, sillä olen työskennellyt liikenteen parissa koko urani. Tässä kirjoitan arjen autoilusta.

Perheemme asuu omakotitalossa pääkaupunkiseudulla, mutta haja-asutusalueella. Käytössämme on auto, kuten näillä nurkin aika monella muullakin. Kilometrejä kertyy vuodessa liki 25 000.

Auto helpottaa monessa tilanteessa arkea, mutta silti auton käyttö aiheutti minulle aikaisemmin paljon päänvaivaa ja jopa huonoa omaatuntoa. Myös bensalasku tuntui suurelta. Kun vielä lapset kasvoivat ja kasvoivat, niin entinen automme kävi koko perheelle auttamatta liian pieneksi. Päätimmekin vaihtaa autoa.

Vaihdoimme pienen bensiiniautomme kokoluokkaa suurempaan kaasukäyttöiseen autoon. Se oli ostaessa parin vuoden ikäinen Ruotsista tuotu, ja hinta oli noin 20 000 euroa. Teimme autosta osamaksukaupan, joka saatiin sopimaan perheemme kuukausibudjettiin. Sähköautokin olisi ollut mahdollinen vaihtoehto, mutta sopivaa ei ollut meidän budjetilla saatavilla valintaa tehdessämme.

Päästöt ja säästöt

Kaikkein merkittävin asia autonvaihdon jälkeen oli ja on yhä bensaan liittyvien huolien hälveneminen. Tankkaamme aina biokaasua, mistä tulee hyvä mieli. Kaasutankilla olen aina jotenkin rinta rottingilla, kun ajattelen tankkaavani Suomessa tuotettua, ilmaston kannalta varsin haitatonta polttoainetta fossiilisen polttoaineen sijaan.

Myös biokaasun hinnasta tulee pumpulla hyvä mieli. Vertailuhinta bensiiniin nähden on alle euron per litra. Päälle joutuu maksamaan vuosittaisen käyttövoimaveron, joka meidän autollamme on noin 200 euroa vuodessa. Silti kaasuauto tuo meille säästöä paitsi päästöissä, myös kustannuksissa. Tyypillisesti automme tankkaaminen maksaa noin 20-25 euroa tankilta, jolla ajaa noin 400 kilometriä.

Autossamme on kaasutankin lisäksi bensatankki, jonka avulla matkaa voi jatkaa vielä noin 1000 kilometriä, jos kaasu loppuu kesken. Bensiiniä emme ole muuten käyttäneet, paitsi viime kesän matkallamme Pohjois-Suomessa ja Norjassa. Pääkaupunkiseudulla normaaliajossa kaasuntankkaus ei ole ongelma. Noin 15 kilometrin säteelle osuu jo kolme kaasuntankkausasemaa.

Tankkaus tutuksi

Auton tankkaaminen vaati aluksi opettelua. Kaasun tankkauspistoolissa on bensapistoolista poikkeava rakenne, jossa suukappale pitää vivulla lukita kiinni polttoaineaukkoon. Ensimmäinen tankkaus Haminassa vaati tuskanhikeä ja kyyneleitä, kun lukitseminen ei meinannut millään onnistua, eikä aseman kahvilastakaan löytynyt apua. Sittemmin mekanismi on tullut tutuksi.

Biokaasulla ajaminen lasketaan liikenteessä nollapäästöiseksi kuten myös sähköllä ajaminen. Biokaasuautoille onkin fossiilittoman liikenteen tiekarttaluonnoksessa laskettu varsin merkittävä rooli. Tiekartta on suunnitelma kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Siitä on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös tänä keväänä.

Saara Jääskeläinen
Kirjoittaja on liikenneneuvos liikenne- ja viestintäministeriön ilmasto- ja ympäristöyksikössä.

Faktat

Suomessa oli 12 355 kaasuautoa vuonna 2020. Fossiilittoman liikenteen tiekarttaluonnoksen mukaan tavoitteena on, että Suomessa olisi noin 130 000 kaasulla kulkevaa henkilö- ja pakettiautoa vuonna 2030.

Mitä menossa?

1. Romutuspalkkiokampanja 1.12.2020-31.12.2021: Palkkiota voi saada 2 000 euroa uuden kaasukäyttöisen henkilöauton hankintaan. Romutuspalkkiota voi hakea Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.
2. Kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki 1.12.2020-30.11.2022: Tukea voidaan myöntää 5 000 euroa paineistetulla kaasulla (CNG) kulkevan kuorma-auton hankintaa tai pitkäaikaisvuokrausta varten, ja 12 000 euroa nesteytetyllä kaasulla (LNG) kulkevan kuorma-auton hankintaa tai pitkäaikaisvuokrausta varten. Tukea voi hakea Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.
3. Sähkön ja kaasun jakelun infratuet: Valtio tukee sähköautojen latausverkon ja kaasun tankkausasemaverkon laajentamista. Energiavirasto järjestää infratukien kilpailutuksen huhtikuussa 2021.

Mitä seuraavaksi?

Fossiilittoman liikenteen tiekartta on suunnitelmaluonnos kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Siitä on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös keväällä 2021.

Lue lisää Hankeikkunasta.