IPCC-raportin takana on tutkimusyhteisö, joka palvelee koko yhteiskuntaa
Tämä kirjoitus on osa liikenne- ja viestintäministeriön Tutkitun tiedon teemavuoden blogisarjaa. Sarjan tarkoituksena on nostaa esiin LVM:n ja hallinnonalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä asiantuntijoita sen takana.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin takana on tutkimusyhteisö, jolla on vahva halu auttaa, jotta ilmaston haitallinen lämpeneminen saadaan pysähtymään ja jotta väistämättömiin vaikutuksiin osataan varautua ajoissa.
Kuten sääennusteissa, haluaisimme ilmastonmuutosarvioissakin sanoa täsmälleen, millainen kehityskulku on todennäköinen ja miten meidän pitäisi toimia. Mutta se vaatii tieteeltä ja laskentakapasiteetilta valtavia ponnistuksia. Niitä ponnistuksia teemme tutkimuksen saralla joka päivä.
Tutkimus ja koulutus ovat sivistyksemme perusta. Tutkimuksen avulla määritämme myös tulevaisuuden visiot. Oikein kohdennetulla tutkimusrahoituksella valjastamme tutkimuksen palvelemaan visioiden saavuttamista. Esimerkiksi Suomen Akatemian rahoittaman ACCC-lippulaivan (Atmosphere and Climate Competence Center) visioksi määritettiin ”Turvallinen ilmasto, puhdas ilma”.
Jotta visioita palvelevaa huipputiedettä syntyy, tulee olla osaava, utelias ja sinnikäs. Lisäksi tulee olla hyvin verkostoitunut niin kotimaassa kuin kansainvälisesti, sillä tutkimusyhteisö rakentaa myös konsortiot ja kilpailee rahoituksesta.
Jos haluamme tutkimuksen hyödyttävän laajaa joukkoa tiedontarvitsijoita, tulee meidän rakentaa myös erilaisia ylläpidettäviä järjestelmiä, riskienhallinnan tukipalveluita ja informaatioalustoja. Tällaisia ovat ilmatieteen alalla esimerkiksi hiilensidonnan todentamisjärjestelmät, varoituspalvelut ja Ilmasto-opas.
Mutta mitä pitäisi tehdä nyt, kun IPCC:n raportti toteaa, että lämpeneminen on karkaamassa käsistä ja haitallisia vaikutuksia on odotettavissa yhä useammin ja yhä laajemmilla alueilla? Vastaus on, että poikkitieteellisesti ja yhdessä eri toimialojen kanssa voimme tutkia vaihtoehtojamme tarkemmin.
Kriittisiä kestävyyskysymyksiä
Haluamme löytää ratkaisuja seuraaviin jo tuntemiimme kriittisiin kestävyyskysymyksiin:
1. Mikä on paras mahdollinen hiilensidontakokonaisuus ja miten se toteutetaan?
2. Millaista on yhä äärevämpää säävaihtelua kestävä, ympäristöystävällinen maankäyttö?
3. Miten siirrymme uusiutuvaan energiaan mahdollisimman riskittömästi säävaihtelun vaikutukset ajoissa ennakoiden?
4. Miten suunnittelemme ja otamme käyttöön älykkäät ja terveysturvalliset kaupunkiratkaisut?
5. Miten osallistamme vastuulliseen kiertotalouteen liikkumista ja energiaa säästäen?
6. Miten toteutamme ympäristö-, sää- ja ilmastoriskien hallintaa yhteiskunnallisesti kestävästi ja taloudellisesti kannattavasti?
Koska kello käy, tutkimme jo nyt. Samalla rakennamme uusia konsortioita taataksemme jatkumon työllemme ja yhteiskunnan palvelemiselle. Tutkimme esimerkiksi kuinka paljon ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöiden todennäköisyyttä ja taloudellisia vaikutuksia eri toimialoilla.
Haluamme kaikin keinoin välttyä säästä ja ilmastosta johtuvilta kasvavilta vahingoilta, kuten katastrofaalisilta tulvilta, joita esimerkiksi Keski-Euroopassa kesällä 2021 koettiin.
Haluamme satelliittitutkimuksen avulla kehittää sekä instrumentteja että kasvihuonekaasujen ja sääilmiöiden monitorointia avaruudesta käsin. Voimme todentaa mm. metsäpalojen aikaan, missä paloalueet kehittyvät ja minne savukaasut kulkeutuvat.
Uusimpien satelliitti- ja tutkakuvien avulla voimme jäljittää myös, mistä rankkasateista johtuvat haitalliset huuhtoumat esimerkiksi rannikoilla ovat peräisin. Tai vastaavasti voimme identifioida, mitkä puut myrskyssä menetettiin ja mikä hiilensidonnan vaje tästä muodostui.
Kaupungeissa tutkimuksemme on kohdentunut liikenteen ja asumisen energia- ja viherratkaisuihin. Mikroilmastotutkimuksen avulla selvitämme mm. kaupunkien lämpösaarekkeita sekä kylmä- ja kuumuusrasitetta ihmisille ja miten voimme näitä pienentää.
Mittaamme ja tutkimme myös asuinalueiden hengitettävän ilman hiukkasturvallisuutta, olipa kyseessä ulkoilma, sisäilma, ravintola tai vaikkapa jalkapallohalli.
Tavoitteena on, että sää- ilmasto- ja ilmanlaatuolosuhteet eivät yllätä, vaan että olemme toimintavarmoja tilanteessa kuin tilanteessa.
Hilppa Gregow
Kirjoittaja on sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimusyksikön päällikkö Ilmatieteen laitoksella.
