Ilmastohaasteeseen on vastattava nyt

Liikenteen murros ei ole seurausta vain toiveiden tynnyristä nousevista erilaisista tulevaisuuden palveluista, vaan se on suurelta osin myös pakko. Ilmastonmuutoksen hillintä on koko maailman yhteinen haaste, eikä Suomi olisi suojassa käsistä riistäytyneen ilmastonmuutoksen seurauksista.

Meillä on päästöjen vähentämiselle kunnianhimoiset tavoitteet. EU:n komissio on esittänyt Suomen päästövähennystavoitteeksi 39 %, joka on yksi EU:n tiukimmista. Tämä tavoite on meitä oikeudellisesti sitova velvoite. Siihen on siis päästävä tarvittavilla keinolla.

Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan, että liikenteen päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä jopa 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Se on puolestaan maailman tiukimpia liikenteelle asetettuja päästövähennystavoitteita.

Mitään taikatemppua näiden päästövähennysten aikaansaamiseksi ei ole olemassa. Emme pääse tavoitteeseen millään yksittäisellä ratkaisulla, vaan meidän on otettava käyttöön kaikki tehokkaat keinot ja lähestyttävä haastetta useasta eri suunnasta. Tähän meillä on hyvät mallit valmiina.

Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden paraneminen edellyttää liikkumistottumusten uudistamista. Yhtenä tavoitteena on henkilöautoilun kasvun taittuminen kaupunkiseuduilla vuoteen 2030 mennessä, väestönkasvusta huolimatta. Kävelyn ja pyöräilyn osalta tavoitellaan 30 % kasvua. Liikenteen uudet palvelut ja liikenteen automaatio voivatkin olla merkittäviä tekijöitä päästöjä vähennettäessä niin kaupungeissa kuin maaseudulla.

Uusien liikkumismuotojen lisäksi on parannettava myös liikennevälineiden energiatehokkuutta. Suomen autokanta on Euroopan vanhimpia ja vanhat autot ovat ongelmallisia paitsi päästöjen, myös liikenneturvallisuuden kannalta. Autokannan uusiutumista tulisikin huomattavasti nopeuttaa.

Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan myös uusiutuvia polttoaineita. Meillä on tavoitteena, että liikenteen biopolttoaineiden osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen, ja se on jo herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti.

Biopolttoaineiden lisäksi tarvitsemme myös muita käyttövoimavaihtoehtoja. Tavoitteenamme on, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa, mukaan lukien täyssähköautot, vetyautot ja ladattavat hybridit sekä vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa.

Vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyminen liikenteessä edellyttää toimivaa lataus- ja tankkausasemaverkostoa. Suomessa on erittäin aktiivinen ja toimintakykyinen energia-ala, joka on rakentamassa tarvittavaa infraa vauhdilla. Meidän ei siis tarvitse niinkään huolehtia infrasta, vaan ennen kaikkea uusia käyttövoimia hyödyntävistä autoista, niitä tarvitsemme pikaisesti lisää.

Liikenteen päästöjen vähentäminen ei ole yksin Suomen asia. Päästövähennyksiin pyritään yhteistyössä EU-maiden sekä Pohjoismaiden kanssa. Suomen aloitteesta Pohjoismaiden ministerit keskustelivat maaliskuun alkupuolella yhteisistä tavoitteista sekä keinoista liikenteen päästövähennysten aikaansaamiseksi.

Suomen näkemyksen mukaan Pohjoismaissa voitaisiin tehdä yhteistyötä esimerkiksi liikenteen julkisissa hankinnoissa ja biopolttoainemarkkinoilla. Yhteistyöllä tavoitteet voitaisiin saavuttaa kustannustehokkaasti hyödyntämällä koko pohjoismaista markkinaa ja kysyntää. Pohjoismaat muodostavat yhdessä maailman 11. suurimman talouden.

Ilmastonmuutos haastaa meitä monella rintamalla. Samalla kun vähennämme päästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, meidän on varauduttava sen liikenneinfrastruktuuria rapauttaviin vaikutuksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Emme voi erottaa ilmastoasioita ja järjestelmien kunnossapitoa ja kehitystä toisistaan, emmekä voi pohtia yhden tavoitteen keinoja ja rahoitusta irrallisena muusta kokonaisuudesta.

Nyt on aika vastata näihin haasteisiin. Toimenpiteet on nähtävä Suomelle mahdollisuuksina, ei uhkina. Voimme olla edelläkävijöitä, joiden tarjoamat ratkaisut torjuvat ilmastonmuutosta ja luovat uutta, puhdasta liiketoimintaa.

Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 26.03.2017. Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.