Ilmastoelvytyksellä torjuttiin koronan vaikutuksia ja vauhditettiin vihreää siirtymää
Vuosi 2020 tulee jäämään keltaisiin budjettikirjoihin merkityksellisenä vuotena käynnistettyjen liikenneinfrahankkeiden määrällä mitattuna. Vuoden alkaessa tällaisesta kehityssuunnasta ei toki ollut vielä tietoakaan. Mitä pidemmälle tietoisuus koronasta sairautena ja kriisinä kasvoi, sitä määrätietoisemmin hallinnonalalla alettiin valmistautua mahdolliseen infrahankkeita sisältävään elvytyspakettiin.
Ennen elvytystoimien kartoittamista oli varmistettava, että infrarakentaminen toimialana olisi toimintakykyinen koronakriisistä huolimatta. Arvioimme muun muassa työvoiman ja bitumin saatavuutta sekä öljymarkkinoiden mahdollisia muutoksia.
Viikkojen kuluessa näytti yhä selvemmältä, että elvytystoimia voidaan kohdentaa rakentamiseen ja että alan toimintakyky säilyy.
Elvytys alkoi keväällä teiden päällystämisellä. Varmistimme Väylävirastolta, että sillä on kyky ja tarpeita laajentaa päällystysohjelmia. Maanteiden ja kävely- ja pyöräteiden päällystämiseen suunnattiin merkittävä lisärahoitus. Teiden päällystysohjelmasta tulikin pisin viiteentoista vuoteen.
Tarpeellisten liikenneinfrahankkeiden listaaminen lienee monen mielestä helppo homma. Olen samaa mieltä. Korjattavaa ja kohennettavaa löytyy. Sen sijaan näiden tarpeiden priorisointi ei aina ole niin helppoa.
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun yhteydessä kehitettiin vuoden aikana yhtenäisiä periaatteita ja kriteereitä, joilla määrärahat kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti. Vielä keväällä meillä ei kuitenkaan sellaisia ollut.
Ilmastoelvytyspaketin kokoamisessa siis riitti haastetta. Väylävirasto arvioi hankkeiden vaikutukset. Valittavien hankkeiden tuli edistää kestävää liikennettä ja olla yhteiskuntataloudellisesti järkeviä. Lisäksi työtä ja toimeentuloa haluttiin synnyttää ympäri Suomen. Hankkeiden tuli myös olla valmiita aloitettaviksi melkein välittömästi.
Lopputuloksena syntyi kesän korvalla vuoden 2020 neljäs lisätalousarvio, johon sisältyy yhteensä 35 uutta kehittämis-, perusväylänpito- ja suunnitteluhanketta. Hankkeilla pyrittiin nopeaan elvytykseen itse rakentamisella, mutta myös pitkän aikavälin hyötyihin väylien käyttäjille. Lisäksi luotiin kannusteita kestäviin liikkumismuotoihin siirtymiselle.
Tämä poikkeuksellinen vuosi on opettanut, kuinka osaavia ja tehokkaita hallinnonalamme virastot ovat. Prosessi ei ollut aivan täydellinen, mutta sen aikana opittiin paljon. Oppeja hyödynnettiin myös valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa.
Erityiskiitoksen haluan kuitenkin esittää koko infra-alalle, joka osoitti kestävyytensä näinkin poikkeuksellisena aikana ja mahdollisti omalla toiminnallaan elvytystoimet.
Sabina Lindström
Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön verkko-osaston osastopäällikkö.
Kirjoitus on osa Poikkeuksellinen vuosi 2020 -blogisarjaa. Aiemmat kirjoitukset on julkaistu 16.12., 17.12.,18.12. ja 19.12.
