ICT tarjoaa ratkaisuja ilmasto- ja ympäristöongelmiin
Julkistimme 9. maaliskuuta kansallisen tieto- ja viestintäteknologia-alan (ICT-alan) ympäristö- ja ilmastostrategian. Kansainvälisestikin katsottuna Suomi on tässä ensimmäinen, tai ainakin ensimmäisten joukossa. Olemme kiistatta uranuurtajia.
Viestintäverkot, datakeskukset ja älylaitteet kuluttavat sähköä ja materiaaleja, mutta toisaalta digitaaliset ratkaisut vähentävät monien alojen kasvihuonekaasupäästöjä. Siksi strategiassa onkin kaksi pääpointtia:
1. Kuinka ICT-ala voisi itse olla ilmasto- ja ympäristöystävällisempi.
2. Kuinka ICT-alan tuottamia ratkaisuja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin muilla aloilla ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Digitalisaation edelläkävijyyteen kuuluu myös vastuu
Lähdimme laatimaan strategiaa hyvästä asemasta, koska Suomi on digitalisaation hyödyntämisessä maailman ykköskastia.
Hyvät digitaaliset valmiutemme näkyvät paitsi kansainvälisten vertailujen kärkisijoina, myös käytännössä vaikkapa siinä, kuinka sujuvasti olemme viime vuoden aikana siirtyneet työelämään, joka perustuu pitkälti virtuaalisiin kohtaamisiin. Tätä etäsiirtymää auttaa ratkaisevasti se, että suomalaiset käyttävät jo vanhastaan osaavasti älylaitteita hyvin toimivissa tietoverkoissa.
Suomi on mieluusti digitaalinen edelläkävijä, mutta asema tarkoittaa myös vastuuta.
Jotta jatkossakin hyödynnämme ja kehitämme teknologioita maailman kärkivauhdissa, digitaalista infraa on kehitettävä jatkuvasti, datan käyttöä tehostettava ja panostettava osaamiseen ja tutkimukseen. Tietoturvallisuus on varmistettava ja tietomurtoja estettävä – mistä viime aikoina olemme saaneet ikäviä muistutuksia.
ICT auttaa ilmastonsuojelussa
Ilmastonmuutos ja luonnon lajikirjon köyhtyminen ovat aikamme suuria huolenaiheita. Onkin korkea aika pohtia, miten digitalisaatio voi ratkaista näitä ongelmia.
Viestintäverkkojen ja datakeskusten ympäristöystävällisyyttä on edelleen kehitettävä. Rohkaiseva esimerkki on Kajaanissa aloittava tehokas LUMI-supertietokone, joka käyttää pelkästään hiilineutraalia sähköä ja toimittaa hukkalämmön hyödynnettäväksi kaukolämpönä rakennuksille.
Uudet teknologiat robotiikasta kvanttitietokoneisiin herättävät toivoa ilmasto- ja ympäristöongelmien ratkaisuista. Esimerkiksi tekoälyä on jo alettu hyödyntää eri prosessien energian- ja materiaalinkulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi. Uusien teknologioiden kestävässä soveltamisessa sekä niiden vaatimassa energiassa ja materiaaleissa on runsaasti tutkittavaa.
Kuluttajien käyttäytyminen ratkaisee lopulta, millä tavoin ICT-tuotteet vaikuttavat ympäristöön. Strategiamme kiinnittää huomiota myös tähän.
Strategiassa nousee esiin tarve kehittää digitaalisten ratkaisujen ilmasto- ja ympäristövaikutusten mittaamista ja seurantaa. Jotta tuloksia voidaan vertailla, tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Se, miten ICT-alan palvelut suunnitellaan energiankäytön kannalta järkevästi, vaatii myös tutkimus- ja kehitystyötä.
Työ jatkuu kansallisesti ja kansainvälisesti
Kansallista ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmisteli työryhmä, jossa oli edustettuna lähes 30 organisaatiota. Olen kiitollinen siitä panoksesta, jonka ICT-alan yritykset, julkishallinto ja järjestöt sekä yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat antaneet työhön. Vielä lausuntokierroksella saimme myös koko joukon aiheeseen huolella paneutuneita ja rakentavia ehdotuksia.
On huomionarvoista, että strategiatyötämme on pidetty tarpeellisena ja tervetulleena – mutta se on vasta alkua.
Seuraamme säännöllisesti strategian tavoitteiden ja toimenpiteiden etenemistä. Sitä varten pidämme yllä kansallista asiantuntijaverkostoa, joka myös pitää meidät ajan tasalla ICT-alan ilmasto- ja ympäristökysymysten kansainvälisestä kehityksestä.
EU-tasolla digitalisaatio yhdistetään jo kiitettävän usein kestävyystavoitteisiin. Ilmasto- ja ympäristökysymykset sisältyvät Euroopan digi- ja datastrategiaan. Elektroniikka on huomioitu vahvasti kiertotalousaloitteissa. EU:n ympäristöneuvosto on antanut päätelmät digitalisaatiosta ympäristön hyväksi.
Meillä on nyt näytön paikka siinä, kuinka käytännössä yhdistämme digitalisaation ja ilmastotavoitteet EU-elvytyspaketin toimeenpanossa.
Timo Harakka
Liikenne- ja viestintäministeri
ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:4
