ICT-alan kaksi puolta – vähentää muiden alojen päästöjä, mutta miten alan omia ympäristövaikutuksia hallitaan?

Tämä kirjoitus on osa ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa käsittelevää blogisarjaa, joka julkaistaan kevään 2020 aikana.

Logistiikka ja liikenne ovat nousseet viimeisten 150 vuoden aikana osaksi yhteiskuntamme ydintä. Tuotteet ja ihmiset liikkuvat paikasta toiseen Suomessa ja maailmalla.

Logistiikan merkitys on hurja, kun ajattelee, miten esimerkiksi ihmiset voivat asua eri paikassa kuin missä työpaikka sijaitsee. Tuotteita valmistetaan siellä, missä valmistus on jollain määritelmällä tehokkainta. Ruokaa tuotetaan optimaalisilla alueilla ja kuljetetaan ympäri maailmaa. Lomilla on matkustettu minne tahansa maapallolla.

Logistiikka ei ole itse tarkoitus, vaan se on kaikkialle ylettyvä järjestelmä, jolla tehostetaan ihmisten elämää monilla eri tavoilla. Samalla logistiikka ja liikenne kuitenkin aiheuttavat suuria päästöjä ympäri maailman, mistä esimerkkejä ovat autoliikenne tai lentäminen. Osa henkilö- ja tavaraliikenteestä on kriittistä, mutta osa voi olla vähemmän tärkeää. Esimerkiksi ihmisten lentomatkoja usein kritisoidaan ja asialla syyllistetään kuluttajia.

Koronaviruksen jyllätessä on raportoitu, kuinka monella alueella ilmanlaatu on parantunut merkittävästi, kun liikenne on vähentynyt. Toisaalta samalla on huomattu, kuinka kriittistä hyvin toimiva logistiikka on nykyisessä verkottuneessa maailmassa.

ICT:n varassa toimii koko yhteiskunta

ICT-ala on vastaava järjestelmä yhteiskunnallemme ja koko ihmiskunnalle kuin logistiikka ja liikenne. ICT ei ole itsetarkoitus, vaan se mahdollistaa uusia palveluja ja toimintoja, ja tehostaa eri sektoreiden toimintaa. Palvelinkeskukset, tieto- ja mobiiliverkot, erilaiset päätelaitteet sekä esineiden internet mahdollistavat uudenlaisia palveluja, uusia tapoja kommunikoida ja erilaisia viihteen muotoja. ICT:n varassa toimii käytännössä koko yhteiskuntamme. Harva palvelu tai toiminto selviää ilman sitä.

Molempia aloja voi siis katsoa sekä mahdollistajina että ongelmina. Logistiikka-ala on paljon näkyvämpi ja esimerkiksi kuluttajat voivat päivittäisessä elämässä nähdä autoliikenteen määrän ja mahdolliset ruuhkat, kuulla melun tai aistia heikon ilmanlaadun.

ICT-ala eli tieto- ja viestintäteknologia-ala on melko huomaamaton osa jokapäiväistä elämäämme. Kun työntekijä käyttää tietokonetta tai kuluttaja älypuhelinta, hänelle syntyy ehkä jokin tuntemus omasta laitteesta ja sen kulutuksesta, mutta koko taustalla toimiva järjestelmä palvelinkeskuksineen ja tietoverkkoineen jää piiloon. Oma laite on vain pienen pieni osa kokonaisuutta.

Eri teknologioilla on myös suuria eroja. Esimerkiksi mobiiliverkon kautta asiakkaalle siirretty bitti voi kuluttaa energiaa sata kertaa enemmän kuin kuituverkon kautta – langattomuudella on hintansa. Laitteiden vaatimat materiaalit ja niiden kierrätys eivät juuri näy loppukäyttäjälle.

Kasvulle ei ole fyysisiä rajoja

ICT-alan kasvulle ei ole vastaavia rajoja kuin logistiikka-alalla, jossa fyysiset tiet, merireitit ja lentokentät täyttyvät. Uusia palvelinkeskuksia ja tietoverkkoja voidaan rakentaa lähes rajattomasti ilman, että ne juuri näkyvät yhteiskunnalle.

ICT-alalla onkin menossa voimakas kasvu teknologian tehostuessa ja osaamisen, kuten tekoälyn kehittyessä. Sitä hyödynnetään enenevässä määrin uusilla sektoreilla palvelun ja toimintojen tuottamiseen. Osa uusista ratkaisuita tehostaa merkittävästi muita aloja ja edesauttaa niiden päästöjen vähentämistä ja kokonaisvaikutus voi olla positiivinen ympäristön kannalta, jos ratkaisu korvaa tai vähentää enemmän kuormittavia tuotannon ja kulutuksen muotoja.

Osaa ICT-alan tuottamista palveluista voidaan katsoa vastaavien lasien kautta kuin lomalennot eli puhtaasti ihmisten viihtyvyyttä tukevia. Erilaiset verkkopelit, videoiden suoratoistopalvelut tai digitaalinen mainonta eivät sinänsä auta ilmaston lämpenemisen vastaisessa taistelussa. Jo nyt erilaiset tilastot osoittavat, että videot vievät yli puolet internetin tietoliikenteen määrästä ja digitaalisen mainonnan osuus koko internetin sähkönkulutuksesta voi olla jopa kymmenen prosenttia.

On tärkeää tiedostaa kuluttajien rooli, sillä me käytämme niitä palveluja, joita meille on tarjolla ja joita on eniten markkinoitu.

Miten paljon ICT-ala kuluttaa energiaa tulevaisuudessa?

Jossain määrin ICT-alalla on menossa niin sanottu rebound-ilmiö. Teknologia kehittyy ja sillä saadaan tehostettua energian käyttöä eri sektoreilla. Mutta käykö meillä jossain vaiheessa niin, että alan oma kulutus kasvaa korkeammaksi kuin sen tuomat hyödyt muilla aloilla?

Toisaalta, jos kaikki energian tuotanto olisi päästötöntä, onko ICT-alalla enää mitään ongelmaa ympäristön kannalta? Palvelinkeskusten hukkalämpöä voisi jopa pyrkiä hyödyntämään muilla aloilla esimerkiksi kaukolämpöverkossa, ja siten vähentää tarvetta tuottaa lämpöä polttamalla.

Energiakulutus on kuitenkin vain yksi osa-alue ja palvelujen tuotantoon tarvittavat laitteet vanhenevat nopeasti, toisinaan jo parissa vuodessa. Voi olla, että jopa lähitulevaisuudessa ongelmaa ei ole energian kulutuksessa, kun kaikki käyttämämme energia on uusiutuvaa. Suurimmaksi ongelmaksi muodostuu materiaalien saatavuus ja kuluttaminen, ellei materiaalien kierrätystä onnistuta ratkaisemaan tehokkaasti.

ICT-ala on sekä uhka että mahdollisuus. Tällä hetkellä ala on pääosin mahdollisuus ja tukee muiden alojen toimintoja erinomaisesti. Mutta tässä kovassa ICT-buumissa, kun ala kasvaa hurjasti, voidaan päätyä siihen, että ala alkaa tuottaa enenevässä määrin ongelmia. Harva ala haluaa nähdä itseään minkäänlaisena ongelmana. Siksi tarvitaan kriittistä ja objektiivista näkemystä, tutkimusta ja ICT-alan kehityksen seurantaa.

Jukka Manner
Twitter @profmanner
https://people.aalto.fi/jukka.manner

Kirjoittaja on tietoverkkotekniikan professori Aalto-yliopistossa. Hän on jäsenenä ICT-alan ilmastostrategiaa valmistelevassa työryhmässä.
Liikenne- ja viestintäministeriön johtama työryhmä kartoittaa ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Suomessa ja suosittelee keinoja, joilla vaikutuksia voidaan hallita. Digitalisaation avulla voidaan vähentää päästöjä muilla aloilla, kuten liikenteessä, energiantuotannossa, teollisuudessa ja maataloudessa. Toisaalta tarvitaan lisää tietoa ICT-alan päästöistä, koska ala on kasvanut voimakkaasti ja sen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat jääneet vähälle huomiolle verrattuna muihin sektoreihin. Työryhmän väliraportti on valmis kesäkuussa 2020.

Lue lisää Hankeikkunasta.
Aiheen tunniste Twitterissä on #ICTilmasto.