ICT-alalta keinoja ympäristön kuormituksen keventämiseen

Julkaisuajankohta 16.3.2021 6.00
Kolumni
Mervi Airaksinen (Kuva: IBM Suomi)

Tämä kirjoitus on osa ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa käsittelevää blogisarjaa.

Ilmastonmuutos on vakava huolenaihe, joka edellyttää toimenpiteitä ja yhteistyötä maailmanlaajuisesti. ICT-alan kansallista ilmastostrategiaa valmisteli työryhmä, johon IBM toi yritysten näkökulmaa. Suomen ensimmäinen ICT-alan ilmastostrategia julkaistiin 9. maaliskuuta 2021.

Maapallon ilmasto on nyt lämpimämpi kuin ennen modernin teollisen aikakauden alkua. Kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi, kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä. Lämpötilan nousu puolestaan aiheuttaa merkittäviä rajat ylittäviä yhteiskunnallisia ongelmia, joita ei saa jättää huomiotta. Tutkijoiden mukaan hiilidioksidin määrä maapallon ilmakehässä on nyt suurempi kuin se on ollut kertaakaan kuluneiden satojen tuhansien vuosien aikana. Hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä nopeasti.

Viimeisen sadan vuoden aikana fossiilisten polttoaineiden käyttö energianlähteenä on mahdollistanut merkittävän taloudellisen kehityksen. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on myös johtanut merkittäviin hiilidioksidipäästöihin, eikä näiden päästöjen kustannuksia ole otettu riittävästi huomioon esimerkiksi energian hinnassa. Tarvitaan globaaleja ja valtioiden poliittisia päätöksiä, jotka liittyvät sekä energian kulutukseen että hinnoitteluun. Yhtenä keskeisenä keinona hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi IBM näkee suunnitelmat hinnan asettamisesta hiilelle verottamalla hiilidioksidipäästöjä.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tavoite edellyttää konkreettisia ja vaikutukseltaan kattavia toimenpiteitä. ICT-alan ilmastostrategiaa valmistelleessa työryhmässä käsiteltiin niitä ratkaisuja, joita alan toimijat voivat tuottaa tavoitteen saavuttamiseksi.

ICT-laitteiden energiatehokuuden kehittäminen avainasemassa

IBM on panostanut ilmastomuutoksen torjumiseen jo vuosikymmenien ajan. Olemme esimerkiksi asettaneet omaksi tavoitteeksemme saavuttaa kasvihuonekaasupäästöjen nollatason vuoteen 2030 mennessä.

Meidän kokemuksemme on osoittanut, että hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää yhteistyössä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa niin soveltamalla yrityksen tutkimustoimintaa käytäntöön kuin hyödyntämällä teknologiaa kattavammin. ICT-laitteiden energiatehokkuuden kehittäminen on tärkeää sähkönkulutuksen kasvun hillitsemiseksi. Laitteiden hankkijoiden on myös pystyttävä vertailemaan eri laitteiden ominaisuuksia.

Energian säästö on ollut ja on edelleen keskeinen keino hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. On tärkeää panostaa energiankulutuksesta raportointiin sekä kehityshankkeisiin: esimerkiksi automaation ja modernien konesaliteknologioiden avulla pystymme vähentämään energian kulutusta joka vuosi noin kolme prosenttia.

Tämä on erittäin merkittävää, sillä muun muassa Euroopan komission mukaan konesalit ovat ICT-alan suurin päästölähde. Konesalien hukkaenergiaa voidaan käyttää tietyissä maissa esimerkiksi lämmittämiseen, mutta ilmaston lämpeneminen heikentää tätä mahdollisuutta jatkuvasti. Keskeistä ICT-alan hiilijalanjäljen pienentämisessä on myös uusiutuvista lähteistä olevan energian käyttö.

Digiratkaisujen avulla kartoitetaan ympäristöä

ICT-ala voi antaa tärkeää tukea tutkimusprojekteihin, joissa kartoitetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia, edistetään ilmastonmuutoksen pysäyttämistä ja ympäristönsuojelua.

Olemme yrityksenä omalta osaltamme halunneet viedä eteenpäin ilmastonmuutoksen tutkimusta tarjoamalla ja panostamalla 200 miljoonan dollarin arvosta laskentaresursseja, säädataa ja pilvipalveluita tutkijoiden käyttöön ilmaston ja ympäristön tutkimukseen.

Viimeisimpänä tutkimus- ja kehitysprojektina mainittakoon miehittämätön ja täysin itseohjautuva The Mayflower Autonomous Ship (MAS). Alus toimii muun muassa inspiraation lähteenä uusien itseohjautuvien valtamerten tutkimusalusten kehittämiselle. MAS kantaa mukanaan kolmea tutkimuskapselia, jotka sisältävät joukon antureita ja tieteellisiä instrumenttejä. Niiden avulla voidaan esimerkiksi kartoittaa valtamerten mikromuovijätetilannetta.

Tutkimusprojektien ohella kehitämme ratkaisuja, joilla osallistumme maapallon kuormituksen vähentämiseen. Esimerkiksi lannoitealan yritys Yara ja IBM ovat kehittäneet maanviljelijöiden työtä helpottavan digital farming platform –ratkaisun. Se antaa muun muassa reaaliaikaisia ja hyvin pitkälle räätälöityjä suosituksia siitä, miten viljelijä voi toimia eri olosuhteissa ja lisätä tuottavuutta nykyisellä peltopinta-alalla.

ICT-ala voi siis tarjota lukuisia ratkaisuja ympäristön kuormituksen vähentämiseen ja niiden kehittämiseen tulee edelleen panostaa.

Yhteisistä ponnisteluista huolimatta ilmastonmuutos on edelleen keskeisimpiä globaaleja haasteita ja vaatii yhteistyötä julkishallinnon, yritysten ja muiden sidosryhmien välillä. Omalta osaltamme jaamme tutkimustietomme, osaamisemme, kokemuksemme ja parhaiksi toteamamme käytännöt yhteisen tavoitteen – ilmastonmuutoksen hillitsemisen – toteuttamiseksi.

Mervi Airaksinen
Kirjoittaja on IBM Suomen toimitusjohtaja.

IBM Suomi oli mukana ICT-alan ilmastostrategiaa valmistelleessa työryhmässä. Liikenne- ja viestintäministeriön johtama työryhmä kartoitti ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Suomessa ja suositteli keinoja, joilla vaikutuksia voidaan hallita. Digitalisaation avulla voidaan vähentää päästöjä muilla aloilla, kuten liikenteessä, energiantuotannossa, teollisuudessa ja maataloudessa. Toisaalta tarvitaan lisää tietoa ICT-alan päästöistä, koska ala on kasvanut voimakkaasti ja sen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat jääneet vähälle huomiolle verrattuna muihin sektoreihin.

Aiheen tunniste Twitterissä on #ICTilmasto.

Julkaisut

Blogit
2021 Blogit Blogit 2021