Henkilöstö on ministeriön arvokkain pääoma

Julkaisuajankohta 31.1.2022 6.30
Kolumni
Minna Kivimäki (Suvi-Tuuli Kankaanpää, Keksi Agency Oy)

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on osa valtioneuvostoa. Toteutamme yhdessä muiden ministeriöiden kanssa hallitusohjelman ja hallituskauden tavoitteita.

LVM:n hallinnonalan toimijat ovat joukkue, jossa jokaiselle on roolinsa. Ministeriö vastaa toimialansa strategioista, linjauksista ja lainsäädännöstä. Virastojen eli Väyläviraston, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Ilmatieteen laitoksen tehtävänä on operatiivinen toimeenpano. 

Organisaationa tarvitsemme osaamista, työhyvinvointia, motivaatiota, innostusta ja intohimoa. Henkilöstö on arvokkain pääomamme. 

Muuttuva maailma tuo ministeriön työn painopisteisiin muutoksia ja sen on hyvä näkyä myös organisaatiossa. Uudistuksella on haluttu kehittää ministeriön toimintaa sekä selkeyttää ministeriön rakenteita. Tavoitteena vahvistaa strategisuutta, tulevaisuustyötä, ennakointia ja innovointia.

Helmikuun alusta LVM työskentelee hieman uudistuneessa organisaatiossa.

Osastoja on yhä neljä kuten aiemminkin: konserniohjausosasto, palveluosasto, verkko-osasto ja tieto-osasto. Ne jakautuvat yksiköihin, joiden rakenteessa ja tehtävissä tapahtuu joitakin muutoksia. Suoraan kansliapäällikön alaisuudessa on uusi strateginen toiminto.

Uudet yksiköt ja toiminnot:

Konserniohjausosastolla uudet yksiköt ja niiden tehtävät ovat seuraavat:

Talous- ja hallintoyksikkö vastaa siitä, että ministeriön ja hallinnonalan toiminta on taloudellista ja taloudenpito suunniteltua.  Noudatamme hyvän hallinnon periaatteita. Yksikkö vastaa myös ministeriön tiedonhallintaa, tietoturvaa ja tietosuojaa koskevista asioista.

Henkilöstökehitysyksikkö huolehtii ministeriön arvokkaimmasta pääomasta eli henkilöstöstä. Henkilöstöpolitiikka on hyvää sekä tukee toimintaa ja työhyvinvointia. Yksikön tehtävässä painottuu erityisesti osaamisen kehittäminen.

Ohjausyksikkö vastaa siitä, että LVM:n hallinnonalaa voidaan johtaa strategisesti, tehokkaasti ja koordinoidusti.

Vaikutusarviointi- ja kehitysyksikkö vastaa vaikutusarviointien tuottamisesta, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan edistämisestä sekä lainvalmistelun tukemisesta ja kehittämisestä.

Valmius- ja varautumisyksikkö vastaa kansliapäällikön avustamisesta ministeriön ja hallinnonalan yhteisen varautumisen, huoltovarmuuden ja valmiussuunnittelun yleisessä ohjauksessa ja kehittämisessä.

Palveluosastolla on entisen kahden yksikön sijaan kolme yksikköä:

Markkinayksikkö vastaa siitä, että liikennepalvelumarkkinat ovat kilpaillut ja yhteen toimivat. Palveluiden käyttäjille ja tuottajille halutaan luoda myönteinen toimintaympäristö.

Kuljetus- ja pätevyysyksikkö vastaa siitä, että kuljetusketjut ovat laadukkaita ja sujuvia. Kuljetuksia tuetaan koulutusta, pätevyyksiä ja sosiaalisia kysymyksiä koskevalla sääntelyllä.

Kuluttajapalveluyksikkö vastaa siitä, että kuluttajille eli kaikille palveluja tarvitseville on tarjolla laadukkaita, edullisia ja esteettömiä palveluita. Yksikössä käsitellään kaikki palveluosastolle kuuluvat media- ja viestintäasiat.

Verkko-osaston ja tieto-osaston organisaatioon ei tule muutoksia.

Uutta on suoraan kansliapäällikön alaisuuteen perustettu kansliapäällikön esikunnan strategiatoiminto. Sen tärkein tehtävä on vastata liikenne- ja viestintäpolitiikan kansallisesta ja kansainvälisestä ennakoinnista ja suunnittelusta. Strategiatoiminto vastaa hallitusohjelman toimeenpanon seurannasta sekä osallistuu valtioneuvoston strategia- ja ennakointiyhteistyöhön. Strategiatoiminnon muita tehtäviä ovat sisäisen valvonnan toimivuuden arviointi ja sisäisen tarkastuksen järjestäminen sekä riskienhallinnan kehittäminen.

Valtion kyberturvallisuusjohtaja toimii nyt myös suoraan kansliapäällikön alaisuudessa. Kyberturvallisuusjohtajan tehtävä perustuu valtioneuvoston kyberturvallisuusstrategiaan. Kyberturvallisuusjohtaja sovittaa yhteen kyberturvallisuuden kehittämistä, suunnittelua ja varautumista.

Kansainvälisten asioiden yksikkö ja viestintä toimivat jatkossakin kansliapäällikön suorassa alaisuudessa.

Näkemystä, luottamusta, rohkeutta ja toimeenpanokykyä

Olen tiivistänyt neljään ominaisuuteen sen, mitä tarvitsemme työssämme tehtävämme hyvin hoitamiseksi:

  1. Näkemystä ja kykyä nähdä kauas.
  2. Luottamusta toisiimme, osaamiseemme ja paikkaamme valtioneuvoston yhteisessä joukkueessa.
  3. Rohkeutta toimia nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa tekemiseemme kohdistuu monenlaisia paineita ja ristiriitaisia odotuksia.
  4. Toimeenpanokykyä. Meidän tulee organisoida työmme niin, että saamme aikaan asioita.

Organisaatio ja sen luomat rajat eivät vastaa usein niin kovin moninaista todellisuutta. Osastojen ja yksikköjen välinen yhteistyö, samoin kuin yhteistyö valtioneuvoston sisällä, on välttämätöntä. Laaja ja monipuolinen vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on tarpeen toimintaympäristön ymmärtämiselle.

Organisaation onnistuminen mitataan sillä, miten hyvin se palvelee tarkoitustaan. Maailman muuttuessa rakenteita muutetaan. Kuva organisaatiosta löytyy myös ministeriön nettisivulta.

Minna Kivimäki,

kansliapäällikkö

2022 Blogit Blogit 2022