Harmaata taloutta on torjuttava kaikilla toimialoilla
Liikenne- ja viestintäministeriö suhtautuu vakavasti harmaan talouden torjuntaan kaikilla toimialoilla. Jo liikennepalvelulain valmistelun yhteydessä käytiin keskustelua uuden lain vaikutuksista harmaaseen talouteen ja sen torjuntaan. Huomiot liittyivät etenkin taksialalla toteutettujen muutosten mahdollisiin vaikutuksiin.
Myös lain säätämisen yhteydessä haluttiin varmistaa, ettei sääntelyn keventäminen johda harmaan talouden lisääntymiseen. Eduskunta edellytti, että valtioneuvosto seuraa tiiviisti uuden lainsäädännön vaikutuksia ja huolehtii, ettei sääntelyn keventämisestä synny harmaaseen talouteen tai markkinahäiriöihin liittyviä ilmiöitä. Valtioneuvoston edellytettiin myös ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin liikennemarkkinoiden terveen ja tasapuolisen toimintaympäristön turvaamiseksi.
Liikenne- ja viestintäministeriö on seurannut harmaan talouden tilaa yhteistyössä Verohallinnon kanssa ja oli yhteydessä Verohallintoon nyt julkisuudessa olleisiin tietoihin liittyen. Verohallinnolta saatujen tietojen mukaan taksialalla oli yleisesti ollut paljon harmaata taloutta ennen liikennepalvelulain voimaantuloa. Tämä ilmeni muun muassa Verohallinnon tekemissä kohdennetuissa taksiliiketoiminnan tarkastuksissa vuosina 2015-2017.
Verohallinnon mukaan tämän päivän tilanteesta ei ole riittävästi tietoa, jotta syitä verotulojen putoamiseen voitaisiin varmuudella tunnistaa. On myös liian aikaista arvioida sitä, missä määrin arvonlisäverotulot ovat muuttuneet. Vuoden 2018 tuloverotiedot ovat kattavasti Verohallinnon tietokannoissa tulevan kesän aikana. Taksiuudistus on ollut suuri muutos myös verotuksen näkökulmasta. Tarkempia tuloksia vaikutusten arvioinnista on saatavissa aikaisintaan loppuvuodesta.
Harmaan talouden valvonnan näkökulmasta on olennaista, että viranomaisilla on käytössään valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Tietojen toimittamisesta viranomaisille on säädetty liikennepalvelulaissa ja verotusmenettelylaissa. Liikennepalvelulain mukaan välityspalvelun tarjoajan on ilmoitettava Verohallinnolle ja/tai Liikenne- ja viestintävirastolle vuosittain tiedot välitetyistä matkoista saaduista korvauksista. On olennaista, että Verohallinto saa tiedot tilatuista ja maksetuista liikkumispalveluista. Digitaalisen liiketoiminnan edistäminen on harmaan talouden torjunnan näkökulmasta kannatettavaa, sillä digitaalisen maksuliikenteen jälkikäteinen selvittäminen on luotettavampaa kuin käteismaksujen. Digitaalisten tilausten ja maksujen yleistyminen taksialalla tulee helpottamaan verovalvontaa tulevaisuudessa.
Jotta uudistuneen markkinan tilannetta voidaan arvioida luotettavasti, tulee arvioitavan tiedon olla vertailukelpoista. Ongelmana vaikutusten seurannassa on muun muassa se, että yritykset päättävät itse siitä, mitä ilmoittavat Verohallinnolle toimialakseen. Käytännöt toimialojen ilmoittamisessa ovat Verohallinnon mukaan hyvin kirjavia. Ilmoittamismenettelyn standardointia tulisikin suunnitella viranomaisten yhteistyönä.
Taksimarkkinoilla tapahtuvan kehityksen seurantaa on syytä jatkaa. On tärkeää, että viranomaiset toimivat yhteistyössä niin, että valtio saa sille kuuluvat verotulot eikä millekään toimialalle pääse syntymään markkinoita vääristäviä harmaan talouden ilmiöitä. Jos taksialan seurannassa havaitaan alaa koskevia kehittämiskohteita, on sääntelyä tarvittaessa kehitettävä epätoivottavien harmaan talouden ilmiöiden hillitsemiseksi ja viranomaisten tietojensaannin turvaamiseksi.
Liikenne- ja viestintäministeriö tekee liikennepalvelulain vaikutusten seurannassa yhteistyötä hallinnonalansa virastojen sekä muiden hallinnonalojen viranomaisten kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriö on esimerkiksi asettanut liikennemarkkinafoorumin, joka tarjoaa liikennealan toimijoille mahdollisuuden käydä keskustelua liikennepalvelulain vaikutuksista. Foorumin tehtävänä on myös tukea liikennepalvelulain vaikutusten seurantaa.
Olli-Pekka Rantala Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön Palveluosaston osastopäällikkö
