Harmaa talous on tuomittavaa, rikollista ja yhteiskunnalle haitallista

Panaman papereiden vuoto on hyvä asia ja pidän tärkeänä, että suomalainen media on osallistunut valtavaan työhön, joilla papereiden luomaa tietoa veroparatiiseistä on saatu julkisuuteen. Julkisuus tulee vauhdittamaan kansainvälisesti verotietojen vaihtosopimusten syntymistä. Varojen piilottelu ja harmaa talous on tuomittavaa rikollista ja yhteiskunnalle haitallista toimintaa.

Osa suomalaisesta keskustelusta on rohkeasti antanut kasvoni aggressiiviselle verosuunnittelulle. Tämän haluan oikaista. En ole omistanut enkä omista liiketoimintaa veroparatiisimaissa, en ole koskaan saanut palkkioita tai henkilökohtaista hyötyä veroparatiisiyhtiöstä.

Suomalaisena perheyrittäjänä olen aina puolustanut omistajuutta Suomessa, yrittäjyyttä, oikeudenmukaista ja yhdenvertaista mahdollisuutta kilpailuun ja omistajuuteen sekä yrittäjyyteen kannustavaa verotusta.

Vuonna 2012 Toimin Hartwall Capitalin omistuksessa olevan Karelia-Upofloor Oy:n hallituksessa, kun yhtiö fuusioitiin ruotsalaisen Kährs Ab:n kanssa. Jatkoin Hartwall Capital Oy Ab:n pyynnöstä uuden konsernin emoyhtiön, ruotsalaisen Kährs Holding AB:n hallituksessa fuusion jälkeen. Ruotsissa maksetusta hallituspalkkiosta, n 15 000 €/vuosi olen maksanut palkkaveron Suomeen. Omistusta minulla ei ole ollut yhdessäkään konserniin liittyvissä yhtiöissä.

Ruotsalaisen Kährs Ab:n omistaa kansainvälinen pääomasijoitusyhtiö Triton. Kährs Holding Ab:n hallituksen jäsenistä merkittiin Hartwall Capitalin edustajat Bertel Langenskiöld ja minut hallitukseen myös emoyhtiöön, joka sijaitsee Luxemburgissa. Näin voitiin varmistaa, että enemmistöomistaja Triton ei tehnyt yhteisen yhtiön Kährs Holding Ab:n osalta päätöksiä ilman Hartwall Capitalin tietoa. Luxemburgin yhtiöstä en saanut hallituspalkkiota.

Kaikissa tehtävissäni olen aina toiminut itsenäisesti, omien arvojeni mukaisesti, osallistunut päätöksentekoon osaamiseni ja tietojen pohjalta, jättänyt tarvittaessa myös eriäviä lausuntoja. Periaatteeni on ollut ja tulee aina olemaan, että verot maksetaan sinne mihin ne lakien ja säädösten mukaan kuuluu maksaa.

Suomella on lakiin perustuvat keinot puuttua lainvastaisiin ja lain tulkinnan rajamailla oleviin järjestelyihin. Suomen verolakeihin sisältyvät määräykset kiinteästä toimipaikasta, väliyhteisölaki ja veronkiertopykälä ovat jo nykyisellään tehokkaita keinoja veroparatiisien väärinkäytön estämiseen. Niiltä välttyy vain piilottamalla veroparatiisijärjestelyjään lainvastaisesti, ja sitä salaisuuden muuria Panaman paperit nyt murtavat.

Aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuminen vaatii ennen kaikkea kansainvälistä yhteistyötä, lisäksi tarvitaan myös kotimaisia toimia. Sellainen on luottamuksen ja ennakoitavuuden rakentaminen Suomen talous- ja verotusjärjestelmään. Tarvitsemme kansallista tahtotilaa sille, haluammeko olla omistava yhteiskunta ja olemmeko valmiita sallimaan yhteiskunnan vaurastumista kannustamalla pääomia sijoittamaan kotimaahan ? Tarvitsemme paluuta pian 100-vuotiaan Suomen syntymisen aikaan, jolloin työn ja pääoman välillä oli liitto. Siitä syntyi Suomen teollistuminen ja hyvinvointiyhteiskunnan kasvu. Näistä kysymyksistä on ollut vaikea synnyttää yhteiskunnassamme rakentavaa ja avointa keskustelua.

Tätä keskustelua haluaisin käydä. Olen avoinna teidän ehdotuksillenne.

Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 09.04.2016. Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.