Hallitus linjasi sähköisen median tulevaisuutta

Hallitus on 26. syyskuuta 2012 hyväksynyt eduskunnalle selontekona annettavan sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Selonteossa otetaan kantaa muun muassa toimilupien myöntämiseen, taajuuksien käyttöön ja ohjelmistojen sisältövaatimuksiin. Antennitelevision siirtymiselle kokonaan teräväpiirtotekniikkaan esitetään riittävän pitkää siirtymäaikaa. Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru on tyytyväinen saavutettuun lopputulokseen. - Selontekoa valmisteltaessa on tasapainoisesti otettu huomioon niin kaikkien sähköisen median toimijoiden tulevaisuuden toimintaedellytykset kuin kuluttajienkin tarpeet. Selonteossa ehdotetaan, että kaikkia vapaasti vastaanotettavia televisiokanavia voi seurata nykyisillä standardivastaanottimilla vuoteen 2026 saakka kahdessa kanavanipussa. Hallitus arvioi toisen kanavanipun siirtämistä teräväpiirtoon uudelleen viimeistään vuonna 2020. Sen varmistamiseksi, että siirtyminen teräväpiirtoon toteutuu hallitusti ja tehokkaasti, liikenne- ja viestintäministeriö asettaa laaja-alaisen työryhmän valmistelemaan yksityiskohtaisen siirtymäsuunnitelman ja aikataulun kesään 2013 mennessä. Työryhmä arvioi myös laajempaan teräväpiirtolähetyksiin siirtymisen oikeaa ajankohtaa viimeistään vuoteen 2016 mennessä. Maksutelevisiokanavat siirtyvät kokonaan uuteen lähetystekniikkaan viimeistään vuoden 2017 alusta lukien. Jo tällä hetkellä puolet lähetysverkkokapasiteetista on teräväpiirtotekniikan kanavanippujen käytössä. Kokonaan uuteen tekniikkaan siirtyminen edellyttää kuitenkin televisiotoimijoiden näkökulmasta riittävää teräväpiirtovastaanottimien yleistymistä sekä kotitalouksien näkökulmasta mahdollisuutta käyttää nykyisiä televisioita niiden elinkaaren loppuun asti.

Nyt television käytössä oleva 700 megahertsin taajuusalue siirretään langattoman laajakaistan käyttöön vuonna 2017. Päätös 800-alueen laajakaistakäytöstä on jo olemassa. Näillä ratkaisuilla edistetään televisio-ohjelmien vaihtoehtoisia jakeluteitä ja toteutetaan hallitusohjelman tavoitetta nostaa Suomi Euroopan johtavaksi laajakaistamaaksi. Taajuuksien määrän arvioidaan riittävän hyvin televisiotoiminnan tarpeisiin edellä mainittujen siirtojenkin jälkeen.

Antennitelevision lähes kaikki nykyiset verkko- ja ohjelmistoluvat päättyvät vuoden 2016 lopussa. Uudet toimiluvat on tarkoitus myöntää selonteon ehdotusten mukaisesti.
Uudet verkkotoimiluvat ehdotetaan myönnettäviksi jatkossakin hakijoita vertailemalla, minkä lisäksi käyttöön otetaan maltillisen tason korotettu taajuusmaksu muille kuin yleisen edun kanavanipuille.

Ohjelmistoluvat säilytetään, mutta menettelyä kevennetään. Television ja radion ohjelmistoluvista päättäisi Viestintävirasto, mutta viestintäpoliittisesti merkittävät päätökset tekisi edelleen valtioneuvosto.

Kaupallisten yleisen edun kanavien edellytetään lähettävän suomen- tai ruotsinkielistä ohjelmaa, uutisia, ajankohtaisohjelmia ja kotimaista draamaa ja dokumentteja. Kaupallisia yleisen edun kanavia ovat tällä hetkellä MTV3, Nelonen ja Fox. Yleisradiota koskevista julkisen palvelun velvoitteista säädetään jo nykyisin yhtiöstä annetussa erillislaissa. Riippumattomien tuotantoyhtiöiden kiintiötä ohjelmistosta nostetaan nykyisestä 15 prosentista 19 prosenttiin lähetysajasta tai ohjelmistobudjetista. Muutoksella pyritään varmistamaan suomen- tai ruotsinkielisten riippumattomien tuotantojen määrän säilyminen vähintään vuoden 2012 tasolla.

Myös radiotoimintaa koskevia menettelyjä yksinkertaistetaan. Toimiluvat myöntää jatkossa ensisijaisesti Viestintävirasto, jolle siirretään lisäksi nykyistä enemmän taajuuksien teknisiä ratkaisuja. Radion mahdollista digitalisointia ei tässä vaiheessa käynnistetä.

Lisätietoja
erityisavustaja Kalervo Haverinen, p. 050 331 6914
lainsäädäntöneuvos Maaret Suomi, p. 040 700 5620
viestintämarkkinat -yksikön päällikkö Olli-Pekka Rantala, p. 050 344 3400

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma on luettavissa tämän tiedotteen liitteenä osoitteessa www.lvm.fi.