Hallitus linjasi kantojaan Euroopan komission TEN-T-asetusehdotuksesta

Valtioneuvosto toimitti 17.2.2022 eduskunnalle U-kirjelmän Euroopan laajuista liikenneverkkoa eli TEN-T-verkkoa koskevasta asetusehdotuksesta.

Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi TEN-T-verkkoa koskevaksi asetukseksi 14.12.2021. EU-sääntely vaikuttaa siihen, miten väyliä ja liikenteen solmukohtia kehitetään. Asetuksessa määritellään TEN-T-verkko ja säädetään TEN-T-verkon väyliä ja solmukohtia koskevista laatuvaatimuksista. Jäsenmaat voivat hakea TEN-T-verkolle EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelman (CEF, Connecting Europe Facility) rahoitusta. Pääosa rahoituksesta on aina kansallista.

Ehdotuksessa määritellään nykyisten kattavan verkon ja ydinverkon lisäksi uutena laajennettu ydinverkko, jonka valmistuisi vuoden 2040 loppuun mennessä. Euroopan komission ehdotuksen mukaan TEN-T-ydinverkko käytännössä laajenisi Suomessa. Ehdotuksen mukaan laajennetulle ydinverkolle sisältyvät kokonaisuudessaan Suomen kolme suurta raidehanketta eli Turun tunnin juna, Suomi-rata ja Itärata. Lisäksi ehdotuksessa kattavalle verkolle on lisätty Suomesta kolme satamiin johtavaa valtatietä sekä Inkoon, Tornion, Lappeenranta ja Joensuu satamat.Tekniset vaatimukset eri liikennemuotojen osalta tiukentuisivat. Komissio esittää muutoksia esimerkiksi ratojen nopeuteen. Asetusehdotus on osa EU:n kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiaa.

Euroopan liikenneverkon kehittäminen kannatettavaa

Valtioneuvosto kannattaa asetusehdotuksen tavoitteita ja TEN-T-verkon kehittämistä. Sujuvat kuljetukset ja matkat edistävät sekä Suomen että EU:n kilpailukykyä.

On tärkeää, että suuria raidehankkeita suunnittelevien kolmen hankeyhtiön oikoratalinjaukset on sisällytetty laajennettuun ydinverkkoon. Tämä mahdollistaa CEF-rahoituksen hakemisen. Komission ehdotuksessa ovat sekä nykyiset ratalinjaukset että suunnitellut oikolinjaukset. Hankeyhtiöiden suunnittelemien oikolinjausten rakentamisesta ei vielä ole päätetty kansallisesti.

On hyvä, että ehdotuksessa kaupunkisolmukohdiksi on nimetty Suomesta seitsemän suurimman kaupunkiseudun keskuskaupungit eli Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku. Nykyisin mukana ovat vain Helsinki ja Turku. EU-rahoitusta voitaisiin hakea esimerkiksi kaupunkisolmukohtien lento- ja rautatieasemien ja satamien yhteyksille.

Liikennemäärät, etäisyydet ja merenkulun talviolosuhteet huomioitava

Suomen tavoitteet Euroopan liikenneverkon kehittämiseksi on määritelty valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa eli Liikenne 12 -suunnitelmassa.

Asetusehdotus aiheuttaisi uusia vaatimuksia väyläverkon kehittämiseen ja lisäisi julkisia menoja etenkin, jos ehdotuksen maanteitä ja rataverkkoa koskevat vaatimukset toteutettaisiin täysimääräisesti. Siksi asetusehdotuksen mahdollistamat poikkeukset ovat Suomelle tärkeitä. Asetusehdotuksen vaatimusten täysimääräinen toteuttaminen valtion maanteiden ja rataverkon osalta tarkoittaisi useiden miljardien eurojen kustannuksia. Suurimmat vaikutukset valtion väyläverkkoon kohdistuisivat 2030- ja 2040-luvuille. Asetusehdotuksesta tulisi vaatimuksia, jotka koskevat myös yli 100 000 asukkaan kaupunkien liikennejärjestelmän sekä multimodaalien rahtiterminaalien kehittämistä. Lisäksi asetus sisältää vaatimuksia TEN-T-verkon satamille ja lentoasemille.

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että asetus mahdollistaa Suomen kansallisten erityispiirteiden huomioimisen. On erittäin tärkeää, että asetuksessa on mahdollisuuksia hakea poikkeuksia TEN-T-verkkoa koskevien laatuvaatimusten toteuttamisesta erityisesti vähäisten liikennemäärien perusteella.

Valtioneuvosto katsoo, että jatkovalmistelussa olisi otettava huomioon myös pitkistä etäisyyksistä, merenkulun talviolosuhteista ja harvasta asutuksesta johtuvia erityispiirteitä. Ne puoltavat strategisesti merkittävien alueellisten liikennekeskittymien, kuten Oulun suhteessa Pohjois-Skandinaviaan, huomioimista.

Ehdotettu TEN-T-verkon laajuus Suomessa on maanteiden ja ratojen osalta riittävä. Verkon laajuuden on perustuttava EU:ssa yhtenäisiin kriteereihin.

Sen sijaan komission ehdotuksessa kattavalta verkolta olisivat putoamassa Kaskisten ja Pietarsaaren satamat. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan on keskeistä, että Suomen nykyiset kattavaan verkon satamat säilyttävät asemansa ja että ydin- ja kattavaa verkkoa voitaisiin supistamisen sijaan laajentaa Suomessa. Lisäksi verkolta on omasta esityksestään jäämässä pois Kilpilahden satama.

Suomen kaltaiselle maalle vientiä mahdollistavat infrastruktuurit, kuten satamat, ovat poikkeuksellisen tärkeitä. Tämän vuoksi valtioneuvosto pitää tärkeänä, että toimintaympäristö säilyy TEN-T-sääntelyn osalta jatkossakin ennakoitavana.

Mikä TEN-T on?

1. TEN-T tarkoittaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa (Trans European Transport Network), joka edistää ihmisten ja tavaroiden kestävää liikkumista.

2. TEN-T yhdistää Euroopan rautatiet, sisävesireitit, tiet, meri- ja lentoyhteydet laajaksi liikenneverkoksi.

3. TEN-T-verkko koostuu kattavasta verkosta ja ydinverkosta.

4. Uuden ehdotuksen mukaan verkko rakennetaan kolmessa vaiheessa: ydinverkko valmistuu vuoteen 2030 mennessä, laajennettu ydinverkko vuoteen 2040 mennessä ja kattava verkko vuoteen 2050 mennessä.

5. TEN-T yhdistää 424 suurta kaupunkia satamiin, lentoasemiin ja rautatieterminaaleihin. Kun TEN-T-verkko on valmis, se lyhentää matka-aikoja näiden kaupunkien välillä.

Mitä seuraavaksi?

U-kirjelmä käsitellään suuressa valiokunnassa, jolle asianomaiset erikoisvaliokunnat antavat lausuntonsa.

Asetusehdotuksen käsittely Euroopan unionin neuvoston työryhmässä alkoi tammikuussa 2022. Puheenjohtajamaa Ranskan tavoitteena on saavuttaa ehdotuksesta yleisnäkemys kesäkuussa 2022.

Uusi asetus korvaa nykyisen asetuksen arviolta vuonna 2024.

Lisätietoja:

liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan erityisavustaja Johanna Juselius, p. 050 372 7062, johanna.juselius(at)gov.fi

hallitussihteeri Eeva Ovaska, p. 0295 342 113, eeva.ovaska(at)gov.fi