Hallitus esittää LVM:n budjetiksi 2,9 miljardia euroa

Hallitus esittää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle 2 854 miljoonan euron määrärahoja vuodelle 2015.

Liikennepolitiikan lohkolle esitetään yhteensä 1 886 miljoonaa euroa, josta liikenneverkon osuus on 1 629 miljoonaa euroa. Viestintäpolitiikan lohkolle esitetään 546 miljoonaa euroa.

Useita liikennehankkeita eri puolille Suomea

Vuonna 2015 käynnistetään kuusi uutta kehittämishanketta: valtatie 3 Tampere-Vaasa Laihian kohta, ensimmäinen vaihe, valtatie 22 Oulu-Kajaani-Vartius, Riihimäen kolmioraide, Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisääminen, ensimmäinen vaihe, Pännäinen-Pietarsaari, sähköistys ja Savonlinnan syväväylän siirtäminen.

Valtatie 3 Tampere─Vaasa, Laihian kohdan ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 27 miljoonaa euroa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan valtatie 3 ja valtatie 18 Maunulan eritasoliittymä ja siihen liittyviä tiejärjestelyitä, joilla saadaan valtateiltä poistettua mm. kaksi vaarallista valo-ohjattua risteystä. Lisäksi toteutetaan liittymäjärjestelyt Ratinkylään sekä parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä. Vuoden 2015 rahoitustarve on 2 miljoonaa euroa.

Valtatie 22 Oulu─Kajaani─Vartius -hankkeen tavoitteena on liikenteen sujuvuuden parantaminen lähinnä Oulun kaupunkiseudulla ja lisäksi liikenneturvallisuuden parantaminen koko yhteysvälillä. Hankkeesta on tehty uudelleenarviointi, joka on osoittanut, että kustannustehokkaimmat kohteet ovat Oulun ja Kajaanin päissä. Hanke sisältää Oulun päässä lähinnä Valtatie 22 parantamisen välillä Joutsentie─Iinatti. Lisäksi koko yhteysvälillä tehdään pienimuotoisia turvallisuutta parantavia liikennejärjestelyjä useissa kohdissa. Hankkeen kustannusarvio on valtion menojen osalta 15 miljoonaa euroa.

Riihimäen kolmioraide -hankkeen tavoitteena on tavaraliikenteen tehostaminen. Hankkeen kustannusarvio on 10 miljoonaa euroa. Hankkeessa rakennetaan Kouvolan suunnasta Tampereen suuntaan johtava noin 1,2 kilometrin pituinen Riihimäen kolmioraide, joka mahdollistaa tavarajunien suoran ja joustavan liikennöinnin rataverkon vilkkaimpien ratapihojen välillä. Hanke mahdollistaa myös vaihdottoman henkilöliikenteen.

Helsinki─Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisäämisen ensimmäisen vaiheen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä lisäämällä rataosan välityskykyä. Ensimmäisessä vaiheessa junaliikenteen toimintavarmuus parantuu ja häiriö- ja poikkeustilanteista aiheutuvat viivytykset vähenevät. Hanke sisältää Kyrölä-Purola-välin lisäraiteiden rakentamisen, raide- ja vaihdejärjestelyjä sekä laitureiden kunnostuksia (mm. Riihimäellä). Hankkeen kustannusarvio on 150 miljoonaa euroa. Junaliikenteen säännöllinen tarjonta voidaan kasvattaa kahdella junaparilla tunnissa Helsingin ja Riihimäen välillä nykyisen kahden lisäksi. Junatarjonnan merkittävä lisääminen on kuitenkin mahdollista vasta toisessa vaiheessa rakennettavien muiden lisäraiteiden myötä.

Pännäinen-Pietarsaari-sähköistyshankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten
kustannustehokkuutta ja vähentää kuljetusten aiheuttamia haitallisia päästöjä. Hankkeessa tehdään rataosan Pännäinen-Pietarsaari-Alholma (11 km) sähköistys ja sähköistyksen edellyttämät ratatyöt. Hankkeen kustannusarvio on 4,0 miljoonaa euroa.

Savonlinnan syväväylä siirretään kulkemaan Laitaatsalmeen Savonlinnan kohdalla. Laitaatsalmi avarretaan ja oikaistaan syväväyläliikenteen tarpeita vastaavaksi ja valtatielle 14 rakennetaan tarvittavat kiinteät alikulkukorkeudeltaan 24,5 metrin sillat. Hankkeen kustannusarvio on 40 miljoonaa euroa.
Lisäksi Pohjanmaan radan valtuuksia korotetaan. Radan loppuunsaattaminen edellyttää hankkeelle myönnetyn 654 miljoonan euron valtuuden tarkistamista 674 miljoonaan euroon. Tarkistus aiheutuu ennakoitua suurempien siltatöiden vuoksi.

Kilpailukykyä tukevia ja nopeasti työllistäviä hankkeita käyntiin

Hallitus antoi eduskunnalle 4.9.2014 vuoden 2014 toisen lisäbudjettiesityksen. Siihen sisältyvät liikenne- ja väylähankkeet on huomioitu vuoden 2015 talousarvioesityksessä.

Pohjoiseen menevien raskaiden kuljetusten ja erikoiskuljetusten sujuvoittamiseksi ehdotettiin 0,5 miljoonaa euroa valtatie 4 Isohaaran vanhan sillan korjaamiseen.

Rauman meriväylää ehdotettiin syvennettäväksi. Meriväylän syventäminen käsittää Rauman nykyisen 10 metrin väylän syventämiseen liittyvät ruoppaus- ja läjitystyöt sekä väylän merkintään liittyvät turvalaitetyöt. Väylän syvyys kasvatetaan 11 metriin. Hankkeen kustannusarvio on valtion väyläosuudella 20 miljoonaa euroa. Lisäksi hankkeen toteutukseen liittyvien Rauman sataman syvennys- ja laajennustöiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Rauman satama. Hanke käynnistyy vuonna 2014.

Mt 148 ehdotettiin parannettavaksi Keravan tien kohdalla alueelle rakennettavan logistiikkakeskuksen johdosta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 18,5 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 13 miljoonaa euroa.

Valtatie 3:lle ehdotettiin rakennettavaksi Arolammin eritasoliittymä, joka osaltaan edistää Riihimäen ympäristön maankäytön kehittymistä ja vaikuttaa suotuisasti alueen työllisyyteen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 18 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 6 miljoonaa euroa.

Lisäksi uutena hankkeena ehdotettiin kt 77 Viitasaari-Keitele-osuuden perusparannusta tavoitteena mm. metsäteollisuuden puunhuollon ja tuotekuljetusten, lannoite ja kemikaalikuljetusten sekä maidon- ja eläintenkuljetusten sujuvuuden parantaminen. Hankkeen kustannusarvio on 13 miljoonaa euroa.

Käynnissä olevista hankkeista esitettiin laajennettavaksi valtatie 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien hanketta. Kustannusarvio nousee 12,5 miljoonalla eurolla. Hankkeen loppuunsaattaminen toiminnallisuuden ja turvallisuuden hyötyjen saamiseksi edellyttää hankkeelle myönnetyn 63 miljoonan euron valtuuden tarkistamista 75,5 miljoonaan euroon. Kunnan osuus hankkeesta on 2,8 miljoonaa euroa. Hankkeessa rakennetaan Rengonkylä-Nurmo-välillä tie uuteen paikkaan Seinäjoen itäpuolelle keskikaiteellisena ohituskaistatienä ja tehdään nykyiselle valtatielle uuden ohikulkutien rakentamiseen liittyvät toimenpiteet mukaan lukien 5 eritasoliittymää. Näin tie- ja katuverkko jäsentyvät oleellisesti selkeämmiksi.

Valtatie 8 Turku-Pori -hanketta esitettiin laajennettavaksi siten, että nelikaistaista tietä jatketaan Maskusta Nousiaisiin n. 2,5 kilometrin verran. Hankkeen kustannusarvio ei kuitenkaan laajennuksen johdosta kasva vaan se vähenee 10 miljoonalla eurolla johtuen uusista suunnitteluratkaisuista sekä onnistuneen kilpailutuksen avulla saatavista kustannussäästöistä.

Valtio tukemaan länsimetroa ja Pisararataa

Hallitus sopi budjettiriihessä 28.8.2014, että se käynnistää asunto- ja infrastruktuurirakentamista koskevan ohjelman. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välillä on saavutettu sopimus siitä, että Helsingin seudun kuntien kaavoitustavoitetta nostetaan 25 prosenttia voimassa olevaan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen verrattuna. Vastavuoroisesti valtio tukee Pisararataa ja länsimetron jatketta Kivenlahteen saakka. Lisäksi valtio osallistuu Tampereen kaupunkiraitiotiehankkeen suunnittelukustannuksiin.

Valtio osallistuu näiden infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen edellyttäen, että sopimuksen mukaiset kaavoitustavoitteet toteutuvat. Tavoitteen toteutumista seurataan vuosittain MAL-aiesopimuksen seurannan yhteydessä. Hallitus arvioi sopimuksen tavoitteiden toteutumista päättäessään valtion rahoituksesta sopimuksessa mainittuihin infrastruktuurihankkeisiin.

Länsimetron jatkeen hankesuunnitelman kustannusarvio on 801 miljoonaa euroa. Valtio osallistuu hankkeen toteutusajan huomioivan kustannusarvion perusteella laskettuun 30 prosentin rahoitusosuuteen, joka kuitenkin on enintään 240 miljoonaa euroa.

Pisararadan alustava kustannusarvio on noin 900 miljoonaa euroa. Pisararadan rahoitusta koskeva selvitys sekä hankearviointi ja ratasuunnitteluvaiheen kustannusarvio valmistuvat syksyllä 2014. Kyseisten selvitysten ja tämän sopimuksen perusteella hallitus arvioi valtion osuutta radan rakentamiseen. Pisararadan suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät osapuolten yhteistä sopimista hankkeen rahoituksesta.

Länsimetron jatkeen ja Pisararadan varsinaisesta toteutuksesta ja rahoitusjärjestelyistä tehdään valtion ja kuntien välillä sopimukset kun eduskunta on tehnyt rahoituksesta asianomaiset päätökset. Länsimetron osalta valtio pitää sopimukseen sitoutumista riittävänä kun pääkaupunkiseudun kunnat ovat sen hyväksyneet.

Perusväylänpidon leikkaukset heikentävät liikenneväylien kuntoa

Valtion omistaman liikenneverkon ylläpitoon hallitus esittää 907 miljoonaa euroa. Hallituksen kehyspäätöksessä 3.4.2014 perusväylänpitoon kohdistettiin 100 miljoonan euron leikkaus. Hallitus esittää nyt, että perusväylänpitoon lisätään 30 miljoona euroa verrattuna kevään kehyspäätökseen. Vähennystä vuoden 2014 määrärahaan on 83 miljoona euroa. Tämä tulee heikentämään liikenneväylien kuntoa.

Päällystettyjen teiden kunto heikentyy kuitenkin sekä keskeisellä tieverkolla että alemmalla tieverkolla. Huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa. Mittoihin ja massoihin kohdistuva lisärahoitus ei tältä osin paranna tilannetta. Lisäksi tieliikenteen turvallisuus heikkenee ja meluntorjuntatoimenpiteitä vähennetään.

Perusväylänpidossa jatketaan vuonna 2014 aloitettuja hankeohjelmia. Junaliikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä parannetaan pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksilla. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 85 miljoonaa euroa, ja vuoden 2015 määräraha 5 miljoonaa euroa. Raakapuuterminaalien hankeohjelman kokonaiskustannukset ovat 40 miljoonaa euroa, ja vuoden 2015 osalta hankkeelle kohdennetaan 7 miljoonan euron määräraha.

Suomen logistista kilpailukykyä on parannettu nostamalla raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja mittoja ja massoja. Hallitus osoitti vuonna 2013 tiestön kunnostukseen kehyskaudella yhteensä 55 miljoonaa euroa rahoitusta, jolla voidaan korjata logistisesti kriittisimpiä kohteita. Vuoden 2015 osalta rahoitus on 10 miljoonaa euroa.

Lisäksi jatketaan vuonna 2013 aloitettua hankeohjelmaa tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusimiseksi.

Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimuksiin varataan 15 miljoonaa euroa.

Uusi jäänmurtaja valmistuu toimintakaudelle 2015-2016. Vuodelle 2015 esitetään 55 miljoonan euron määrärahaa jäänmurtajan hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Jäänmurtajan kokonaiskustannukset ovat 128 miljoonaa euroa, josta 123 miljoonaa euroa on perusjäänmurtajan hankintakustannuksia ja 5 miljoonaa euroa öljyntorjuntalaitteiston varustamiskustannuksia.

Liikennevirastolla on jäänmurtopalveluja koskeva monivuotinen palvelusopimus Arctia Icebreaking Oy:n kanssa. Sopimus koskee ns. perinteisiä jäänmurtajia. Nykyinen sopimus päättyy 31.10.2015. Liikennevirasto ottaa käyttöön sopimukseen liittyvät molemmat viiden vuoden mittaiset optiot. Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan viiden vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia perinteisten jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 135 miljoonaa euroa.

Hallituksen kehyspäätös sisälsi 2 miljoonan euron leikkauksen yksityisteiden kunnossapidon ja parantamisen avustuksiin. Määrärahaleikkauksen jälkeen momentin määräraha on 3 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 avustus kohdistetaan lauttojen käytön (2 miljoonaa euroa) ja kunnossapidon tukemiseen ja vähäisessä määrin teiden parantamiseen (1 miljoonaa euroa).

Katsastustoiminnan valvontamaksua alennetaan vuoden 2015 alusta 2,90 eurosta 2,20 euroon aloitettua katsastusta kohden. Katsastustoiminnan valvontamaksun tarkistaminen on mahdollista mm. toiminnon onnistuneen kilpailutuksen johdosta.

Liikenteen ostoihin ja tukemiseen 208 miljoonaa euroa

Hallituksen kehyspäätös 3.4.2014 sisälsi 5 miljoonan euron leikkauksen joukkoliikenteen tukemiseen. Säästöt kohdennetaan siten, että suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuesta vähennetään 3 miljoonaa euroa ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuesta 2 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaan joukkoliikennemarkkinaosuutta lisätään erityisesti kaupunkiseuduilla.

Väylämaksu puolitetaan vuosiksi 2015-2017. Väylämaksun yksikköhintoja alennetaan lastialuksia ja parhaita jääluokkia painottaen. Valtion tulot vähenevät väylämaksun puolittamisen myötä 42 miljoonaa euroa vuonna 2015. Tavaraliikenteen ratavero poistetaan vuosiksi 2015-2017. Näillä muutoksilla otetaan huomioon vuonna 2015 voimaantulevan rikkidirektiivin ulkomaankaupalle aiheuttamat kustannukset. Ne ovat myös osa vuonna 2013 tehtyä työmarkkinaratkaisua. Lisäksi erillinen lästimaksujärjestelmä lopetetaan ja lästimaksu otetaan huomioon väylämaksussa. Lästimaksuja on peritty vuosittain alle miljoona euroa.

Liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin esitetään 207,3 miljoonan euron määrärahaa. Määräraha jakautuisi seuraavasti:

- Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen 86,4 milj. euroa
- Luotsauksen hintatuki 4,2 milj. euroa
- Valtionavustus koulutuksesta 0,8 milj. euroa
- Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen 98,9 milj. euroa
- Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen 12,2 milj. euroa
- Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset 5,3 milj. euroa

Median innovaatiotuki käyttöön, laajakaistahankkeelle lisärahoitusta

Hallituksen kehyspäätöksessä 3.4.2014 median innovaatiotukeen kohdistettiin kasvutoimena yhteensä 30 miljoonaa euroa vuosina 2014-2016. Hallitus esittää vuodelle 2015 median innovaatiotukeen 10 miljoonan euron määrärahaa.

Haja-asutusalueiden ja maaseudun tietoliikenneyhteyksiä parantavan Laajakaista kaikille -hankkeen rahoittamiseen varataan 16,0 miljoonaa euroa. Laajakaistatukiohjelman laajuutta nostettiin nykyisestä 64 miljoonasta eurosta 69,5 miljoonaan euroon.

Yleisradio Oy:n julkisen palvelun rahoitusuudistuksessa vuonna 2012 sovittiin, että julkisen palvelun rahoituksen suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason nousua vastaavasti. Eduskuntaryhmien tekemän päätöksen mukaisesti indeksikorotusta ei kuitenkaan poikkeuksellisesti tehdä vuonna 2015. Määräraha säilyy 507,9 miljoonan euron suuruisena.

Sanomalehdistön tuki säilyy ennallaan 0,5 milj. eurona.

Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen toimintaa vahvistetaan ja toiminnalle osoitetaan 1,5 miljoonan euron määräraha. Lisäksi virasto toimii viranomaiskäyttöön tarkoitetun korkean luotettavuuden PRS-paikannuspalvelun kansallisena vastuuviranomaisena. Tämän toiminnan käynnistämiseen osoitetaan 0,15 milj. euron määräraha.

Ilmatieteen laitoksen määrärahat vähenevät

Valtioneuvosto teki 5.9.2013 periaatepäätöksen valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta. Periaatepäätöksen mukaisesti kehyskaudella toteutetaan useita organisaatiouudistuksia. Kokonaisuudistuksen myötä Ilmatieteen laitoksen toimintamenomäärärahat vähenevät 1 miljoonalla eurolla vuonna 2015. Vuodesta 2016 alkaen toimintamenomäärärahat vähenevät pysyvästi usealla miljoonalla eurolla vuosittain.

Lisätietoja

liikenneministerin erityisavustaja Juuso Rönnholm, p. 0295 34 2324
viestintäministerin erityisavustaja Antton Rönnholm, p. 0295 34 2676
ylijohtaja Minna Kivimäki, p. 040 754 9871 (liikenneasiat)
ylijohtaja Juhapekka Ristola, p. 0400 788 530 (viestintäasiat)
ylijohtaja Pekka Plathan, p. 050 566 8176 (Ilmatieteen laitos)