Euroopan ympäristöpääkaupunki tähtää asennemuutokseen
Tämä kirjoitus on osa Kestävät kilometrit –blogisarjaa. Kirjoittajat kertovat, miten matka taittuu entistä ilmastoystävällisemmin. Blogisarja liittyy fossiilittoman liikenteen tiekarttaan, joka on suunnitelma kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.
Euroopan ympäristöpääkaupunkina Lahti haluaa toimia esikuvana ja haastaa muutkin mukaan toimimaan ympäristön puolesta. Kestävä liikkuminen on sekä haaste että mahdollisuus kaupungissa, joka on ennakkoluulottomasti kokeillut uudenlaisia tapoja muuttaa kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.
Lahti tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuonna 2025, kun valtakunnallisesti tähtäin on vuodessa 2035. Lahti on leikannut kasvihuonepäästöjään 70 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Kestävää kaupunkiliikennettä on kehitetty merkittävästi viime vuosina ja kaupungissa keskitytään nyt liikkumisen päästöihin.
Sähköbusseja, kävely- ja pyöräilyväyliä sekä Mankeli-kaupunkipyöriä
Lahtelaisista kolmannes asuu alle viiden kilometrin päässä keskusta, minkä vuoksi etenkin lyhyempien matkojen taittaminen kestävästi tuo merkittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on se, että yli 50 prosenttia matkoista kuljetaan kestävästi vuoteen 2030 mennessä.
Monet kaupunkiliikenteen ratkaisut näkyvät arjessa: kävely- ja pyöräteitä on kehitetty, pyöräilyn pääreittejä on harjattu lumesta, sähköbusseja otettu käyttöön ja asukkaita kannustettu selvittämään omasta liikkumisesta aiheutuvia päästöjä mobiilisovelluksen avulla.
Sähköavusteiset Mankeli-nimiset kaupunkipyörät lanseerataan tulevana syksynä. Ne sopivat mäkiseen Lahteen tavallisia kaupunkipyöriä paremmin. Kaupungin lisäksi monet muut toimijat luovat uusia ratkaisuja: ympäristöpääkaupunkiprojekti on tukenut muun muassa sähköautojen yhteiskäyttöpalvelua, vähäpäästöisiä takseja sekä sähköisen liikenteen latausratkaisuja.
Pyöräily herättää tunteita myös Lahdessa
Lahti on keskisuuri kaupunki, jossa oman auton käyttäminen on helppoa. Ruuhkia ei ole ja parkkipaikan löytää helposti. Jos uusiin liikenneratkaisuihin liittyy pyöräily, vastustajia löytyy myös Lahdesta ratkaisun toimivuudesta riippumatta. Viestinnän näkökulmasta on tehtävä selväksi, ettei kyse yksityisautoilun vaikeuttamisesta, vaan toimivamman kaupungin tekemisestä kaikille. Viestinnällä voidaan edistää vuoropuhelua erilaisten liikkujien kesken esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai asukastilaisuuksissa ja sitä kautta ymmärrystä erilaisille tavoille liikkua.
Pyöräilijöitä parjataan, mikä johtuu myös osaltaan yhdistetyistä kävelyä- ja pyöräteistä, jotka eivät ole turvallisia tai sujuvia kenellekään. Siksi tarvitaan lisää ymmärrystä siitä, että polkupyörä on kulkuneuvo, jolle tulee olla hyvin erottuva kulkuväylä. On erikoista huomata, että liikenneympyrään lisätty pyörätie saattaa tehdä siitä ”maailman huonoimman”, vaikka autoilu ei vaikeudu muutoksesta ja kulkeminen on kaikille turvallisempaa. Monet keskustan liikenneratkaisut ovat jääneet puolitiehen, sillä tarpeeksi rohkeita ratkaisuja ei olla uskallettu tehdä tarpeeksi ajoissa tai ei ollenkaan.
Alkuvuodesta valmistunut CitiCAP-pyörätie on tuonut lahtelaisille 2,5 kilometriä uutta, eroteltua kävely- ja pyörätietä, jossa väylämerkinnät ja liikennemerkit näkyvät pimeässäkin. Merkinnät heijastetaan valaisimilla tien pintaan, joten ne eivät jää esimerkiksi lumen alle.
Liukkaudentorjunnassa Lahdessa on siirrytty keskeisten kävely- ja pyöräilyväylien osalta käyttämään formiaatti-yhdistettä sekä talviharjausta. Formiaatti ei uhkaa suolan tapaan kaupungin merkittäviä pohjavesivarantoja. Molemmat ratkaisut ovat herättäneet sekä kiitosta että äänekästä kritiikkiä esimerkiksi kasvaneista kustannuksista.
Itse en ole koskaan polkenut yhtä hyvin huolletuilla pyöräteillä kuin viime talvena Lahdessa.
Henkilökohtaisella päästökaupalla maailmanlaajuista huomiota
Lahti on noteerattu maailmalla siitä, että kaupunki testaa rohkeasti uudenlaisia ratkaisuja kannustaakseen asukkaitaan kestävään liikkumiseen.
Paljon huomiota kerännyt CitiCAP-hanke päättyi maaliskuun lopussa. Hankkeessa toteutettiin maailman ensimmäinen henkilökohtaisen päästökaupan kokeilu, Lahden kaupungin ensimmäinen kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma ja edellä mainittu CitiCAP-pyörätie.
Kännykkään ladattavan sovelluksen avulla toteutetusta henkilökohtaisesta liikkumisen päästökaupasta uutisointiin ympäri maailmaa. Yli 36 prosenttia sovelluksen käyttäjistä vähensi omia päästöjään. Päästöjen leikkaamisesta saatujen etujen lisäksi muutokseen kannusti lisääntynyt tietoisuus omista valinnoista.
Kirittävät kokeilut
Myös ympäristöpääkaupunkivuoden avajaisten kunniaksi tammikuussa lanseeratut kaupunkisukset toivat mittavaa näkyvyyttä Lahdelle. Kaupunkisukset ottivat kantaa ilmastonmuutokseen. Ne herättelivät keskustelua kestävästä kaupunkiliikkumisesta sekä ilmastonmuutoksesta pohjoisilla leveysasteilla.
Kampanjan tarkoitus oli pilke silmäkulmassa osoittaa, että Lahti on kompakti kaupunki, jossa voi liikkua helposti ja vähäpäästöisesti kaikkina vuodenaikoina. Kaupunkisukset toimivat kolme viikkoa kokeiluluontoisesti ja maksutta samalla periaatteella kuin kaupunkipyöräkin. Sukset sai lainata suksipisteeltä, jonne ne palautettiin käytön jälkeen. Kaupunkisuksista uutisoitiin lähes kaikilla maailman mantereilla ja näkyvyydellä on tavoitettu miljardeja ihmisiä.
Kokeilut ja kampanjat ovat tärkeintä, sillä ne herättävät ajattelemaan. Olennaisinta on asennemuutos, mihin kaikki lopulta tähtää. Siihen, että lahtelaiset, suomalaiset ja meistä jokainen heräisi valintaan, jonka teemme jokaisella kerralla lähtiessämme liikkeellä. Valitsetko liikkumismuodon tottumuksesta vai kestävän tulevaisuuden näkökulmasta?
Saara Piispanen
Kirjoittaja on viestintäpäällikkö Lahti - Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -projektissa.
Faktat
Lahden kaupungin tavoitteena on nostaa kestävän liikkumisen osuus 51 prosenttiin 2030 mennessä. Vuonna 2018 kestävän liikkumisen osuus oli 44 prosenttia (Kuva: Lahden kaupunki)
Lahden kaupunki: Kestävän liikkumisen kehittäminen
Mitä menossa?
- Suomalaiskaupungit ovat pärjänneet ympäristökilpailuissa. Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021. Lappeenranta on puolestaan Euroopan vihrein kaupunki vuonna 2021. Kaupunkien edistyksellisiä ympäristöratkaisuja voidaan soveltaa myös muualla.
- Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta 6.5.2021. Suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Kunnilla on tärkeä rooli muun muassa autokannan uudistamisessa ja ihmisten ohjaamisessa kestäviin liikennemuotoihin. Tiekartan mukaan suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuet tuplattaisiin vuosina 2022-2024 ja kävelyn ja pyöräliikenteen investointiohjelmaa jatkettaisiin. Rahoituksesta ei ole päätetty.
- Hallitus ehdottaa säädettäväksi uutta lakia, joka lisäisi vähä- ja nollapäästöisten ajoneuvojen osuutta ajoneuvo- ja liikennepalveluhankinnoissa. Lailla pannaan täytäntöön EU:n puhtaita ajoneuvohankintoja koskevan direktiivin vaatimukset. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 29.4.2021. Laki koskisi esimerkiksi kuntien ja valtion ostamia ajoneuvoja ja liikennepalveluita kuten koulukuljetuksia, jätteiden keruuta ja paikallisliikenteen bussipalveluiden ostoja.