Euroopan huipputarkka Galileo-satelliittinavigointijärjestelmä on valmistumassa

Se pyörii sittenkin! Euroopan Galileo-satelliittinavigointijärjestelmä on juuri siirtynyt palvelujen koekäyttöön. Galileo on yksin siviilikäyttöön suunnattu, aiempia selvästi tarkempi globaali navigointijärjestelmä, josta pääsemme pian kaikki nauttimaan. Aiemmin olemme olleet yhdysvaltalaisen GPS- ja venäläisen Glosnass-järjestelmien varassa. Molempien järjestelmien paras suorituskyky on ollut varattuna yksin sotilaalliseen käyttöön.

Siviilikäyttöön suunnatun Galileo-järjestelmän on tarkoitus olla valmis vuonna 2020, jolloin 30 satelliittia tarjoaa jopa senttimetritason paikannusta. Lisäksi järjestelmän keskeinen palvelu on hyvin tarkkaa aikatieto, joka on tarpeellinen sähköisissä transaktioissa. Syystäkin Galileolta odotetaan paljon myös Suomessa.

Satelliittinavigointijärjestelmä tarjoaa avaruudessa kiitävin satelliitein joka päivä sijaintitiedon hyödyntämistä miljardeissa älypuhelimissa ja sadoissa miljoonissa navigaattoreissa. Navigointi helpottaa arkeamme. Löydämme määränpäähän vaivatta vieraissakin ympäristöissä. Digitaaliset kartat ja tiedot erilaisista kohteista auttavat tuotteiden ja palvelujen etsimisessä.

Autonavigaattorit ovat olleet jo pitkään arkipäivää autoissa. Myös veneilijät väistävät karikoita ja etsivät kala-apajia satelliitteihin nojaavien karttaplotteriensa avulla. Lentokoneiden ja laivojen navigointiin satelliitit tuovat tärkeän avun.

Satelliittinavigoinnin mahdollisuudet moninkertaistuivat, kun Nokia ja muut matkapuhelinvalmistajat alkoivat kymmenisen vuotta sitten varustaa taskuissamme kulkevia älypuhelimia satelliittivastaanottimilla ja kartoilla. Paikannuksen käyttö yleistyi ja siihen liittyvät kustannukset laskivat.

Satelliittipaikannuksen avulla voimme halutessamme suunnistaa sujuvasti arjessa. Oman sijainnin viestiminen ja mahdollisuus läheisten paikantamiseen lisäävät myös turvallisuutta. Esimerkiksi eurooppalaisen eCall-hätäviestijärjestelmän ennakoidaan pelastavan 5-10 prosenttia kolareissa menetettävistä ihmishengistä ja lievittävän merkittävästi loukkaantumisten seurauksia, sillä apu saadaan nopeammin oikealle paikalle.

Niin ikään suomalaisia pelastaa hädästä jo yli miljoonaan älypuhelimeen ladattu 112-Suomi -hätäpuhelusovellus, jonka avulla hätään joutuneet ovat saaneet ilmoitettua hätäkeskukselle tarkasti sijaintinsa. Tämäkin sovellus perustuu satelliittipaikannukseen, joka on huomattavasti aiempia hätäpaikannusmekanismeja tarkempi. Nykytekniikka helpottaa lisäksi omaisten huolenpitoa muistisairaistamme.

Myös liike-elämä hyötyy. Ihmisten, kaluston ja laitteiden paikantaminen parantaa liiketoiminnan tehokkuutta. Satelliittien käyttömahdollisuudet luovat mahdollisuuksia uudenlaiselle liiketoiminnalle ja palvelutuotannolle. Esimerkiksi puunjalostusteollisuus voi laserkeilauksen ja paikannuksen avulla löytää oikeantyyppiset puut ja korjata ne tehokkaasti oikeasta paikasta. Ja maanviljelijä voi optimoida peltotyönsä tarkasti avaruudesta tulevan paikannussignaalin avulla. Jopa lapset osaavat etsiä paikannuksen avulla virtuaalisia Pokemonejaan arkisesta elinympäristöstään.

Hallitus päätti puoliväliriihessä, että liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan satelliittinavigoinnin hyödyntämistä koskevaa toimenpideohjelmaa. Ohjelma on yksi niistä monista toimista, joilla hallitus rakentaa Suomeen digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristöä. Toimenpideohjelman tavoitteena on hyödyntää satelliittinavigoinnin mahdollisuudet maksimaalisesti ja pyrkiä luomaan satelliittitoimintaan perustuvaa uutta liiketoimintaa. Toimenpideohjelma sisältää 14 toimenpidettä. Ohjelmasta saatiinkin runsaasti palautetta hiljan päättyneellä, kaikille avoimella laajalla lausuntokierroksella.

Ohjelman lausuntokierrokseen liittyvä uutisointi lähti sekin omalle kiertoradalleen. Selvyydeksi on hyvä todeta, ettei toimenpideohjelmassa ehdoteta  kansalaisten satelliittivalvontaa eikä myöskään uusien tiemaksujen käyttöönottoa.

Toimenpideohjelman keskiössä on Euroopan Galileo-ohjelman täysimääräinen hyödyntäminen Suomessa ja satelliittinavigoinnin hyödyntäminen erityisesti automaattiliikenteessä. Turvallinen ja luotettava automaattiliikenne tarvitsee sovelluksissaan tarkkaa paikannusta, ja siihen Galileo- järjestelmä ja muut paikannusjärjestelmät antavat yhden ratkaisun. Meille on tärkeää varmistaa paikannuspalvelujen tarjonta myös täällä pohjolassa, jossa maantieteellinen sijaintimme on haasteellinen paikannuksen täysimääräiseen hyödyntämiseen.

Suomesta on tulossa avaruusvaltio: Suomessa on virinnyt uutta piensatelliittien kehitystoimintaa ja Suomen kaksi ensimmäistä satelliittia on juuri laukaistu taivaalle. Toimenpideohjelman valmistelun yhteydessä tuli esille, miten uutta, jo virinnyttä innovatiivisuutta voitaisiin edistää. Tämä tarkoittaa muun muassa keskitetyn avaruushallinnon tarpeen selvittämistä. Olisiko perusteltua keskittää avaruusosaaminen yhteen paikkaan vai tulisiko jatkaa nykyistä hajautettua hallintoa, jossa asiantuntemus on hajautettu eri hallinnonaloille?

Suomella on nyt erinomainen tilaisuus mahdollistaa uusien avaruustoimintaan perustuvien innovaatioiden syntymistä ja hyödyntämistä sekä taivaalla että maan kamaralla. Tämä on sitä osaamista ja sen hyödyntämistä, jonka varaan laskemme Suomen tulevan hyvinvoinnin.

Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 22.10.2017. Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.