EU:ssa alustava sopu jakeluinfran velvoitteista – Suomen tavoitteet huomioitu hyvin

Euroopan jäsenmaat, parlamentti ja komissio ovat päässeet alustavaan sopuun nk. AFIR-asetuksesta, jolla pyritään edistämään vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa erityisesti tie-, vesi- ja lentoliikenteessä. Asetuksesta päästiin yhteisymmärrykseen kolmikantaneuvotteluissa 28.3.2023. Suomen tavoitteet erityisesti harvaan asuttujen vähäliikenteisten alueiden huomioimisesta on sisällytetty saavutettuun sopuun. Sopu vahvistetaan ministerineuvoston kokouksessa.

Asetus velvoittaa jäsenvaltioita varmistamaan muun muassa henkilöautojen sähkölatausinfran rakentumista. Jäsenvaltioiden tulee esimerkiksi varmistaa, että TEN-T-ydinverkolle rakentuisi vuoden 2025 loppuun mennessä vähimmäistehovaatimukset täyttävää latausinfraa 60 kilometrin välein. Euroopan komissio antoi asetusehdotuksen osana EU:n ilmastopakettia eli 55-valmiuspakettia heinäkuussa 2021.

Asetus edistää liikenteen uusien käyttövoimien infran rakentumista eri liikennemuodoissa

EU:n jäsenmaat ja parlamentti hyväksyivät sitovia tavoitteita julkiselle infralle henkilö- ja pakettiautojen sekä raskaiden hyötyajoneuvojen latauksen, tieliikenteessä käytettävän vedyn tankkaamisen sekä tie- ja meriliikenteessä käytettävän nesteytetyn kaasun osalta.

Kolmikantaneuvotteluissa hyväksyttiin myös sitovia tavoitteita vesi- ja lentoliikenteessä käytettävälle maasähkön syötön infralle. Lisäksi asetus sisältää vaatimuksia tietojen saatavuudesta, maksuvaihtoehdoista ja yhteensopivuudesta.

Suomi painotti joustoja, erityispiirteet huomioitiin sovussa

Suomi on kannattanut yhteisiä, kunnianhimoisia tavoitteita vaihtoehtoisten käyttövoimien infralle eri liikennemuodoissa. Suomelle on ollut tärkeää, että sitovat velvoitteet tieliikenteen sähkölataustavoitteille huomioisivat harvaan asutut vähäliikenteiset alueet, joilla välimatkat ovat pitkiä.

Saavutettu sopu ottaa Suomen näkökulman hyvin huomioon. Jäsenvaltio voi saavuttaa EU:n asettamat sitovat tavoitteet, vaikka asetuksessa määritellyillä vähäliikenteisillä alueilla latausinfran välinen välimatka olisi asetuksen lähtökohtaa jonkin verran pidempi tai latauskentän kokonaisteho puolittuisi. Asetusteksti julkaistaan myöhemmin neuvoston verkkosivuilla.

- Jotta Suomessa voidaan siirtyä kestävään liikenteeseen, uusien käyttövoimien lataus- ja tankkauspisteiden verkoston täytyy kattaa koko maa. EU-lainsäädännön on huomioitava Suomen vähäliikenteiset alueet. Vähäliikenteiset alueet on otettu huomioon nyt saavutetussa sovussa. Suomella on lisäksi osaamista infran rakentamisessa ja älypalveluiden kehittämisessä, joten uudet liiketoimintamahdollisuudet kannattaa hyödyntää, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Mitä seuraavaksi?

Seuraavaksi alustavaa sopua käsitellään jäsenmaiden pysyvien edustajien komiteassa (Coreper). Sen jälkeen asetusehdotus on tarkoitus hyväksyä ministerineuvoston kokouksessa ja se tarvitsee myös parlamentin virallisen hyväksynnän. Asetus astuu voimaan 20 päivää sen jälkeen, kun se on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä.

Asetuksella kumotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta.

Lisätietoja:

erityisavustaja Johanna Juselius, p. 0295 342 141, [email protected]

erityisasiantuntija Emmi Simonen, p. 050 300 6148, [email protected]