Energiatehokkuus jätekuljetusten haaste

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 4.12.2012 10.27
Tiedote

Valtakunnallisen yhdyskuntajätteen logistiikkaselvityksen perusteella suomalaisten jätekuljetusten vahvuudet ovat keskitetyissä jätteenkuljetuksissa, hyvässä keräys- ja kuljetuskalustossa sekä jätealan tehokkaassa yritystoiminnassa. Kehitettävää löytyy muun muassa palvelujen hankinnassa ja energiatehokkuudessa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on 4. joulukuuta 2012 julkaissut jätelogistiikkaselvityksen, joka antaa kokonaisvaltaisen kuvan yhdyskuntajätteiden logistiikan nykytilasta, toimintaympäristöstä, tulevaisuudennäkymistä ja kehitysmahdollisuuksista.

Selvityksen perusteella jätelogistiikan suurimmiksi kompastuskiviksi osoittautuvat palvelujen kilpailutuksiin liittyvät seikat, kuten lyhyet sopimukset ja hinnan ylikorostuminen, sekä palvelujen toteutumisen seuranta. Esimerkiksi jätekuljetusten energiatehokkuuteen ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota palveluja hankittaessa.

Liikenteen lisäys kuriin yhteistyöllä

Yhdyskuntajätteiden kuljetukset tulevat merkittävästi lisääntymään lähitulevaisuudessa. Kuljetustarvetta lisäävät muun muassa EU:n uusi kaatopaikkadirektiivi sekä kotimaiset säädökset ja päätökset jätteiden hyötykäytöstä. Esimerkiksi Suomen valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on yhdyskuntajätteille asetettu 80 prosentin hyötykäyttötavoite, mikä edellyttää jätteiden nykyistä tehokkaampaa lajittelua, kierrätystä ja energiahyödyntämisen lisäämistä.

Jätteen hyötykäyttötavoite tulee lisäämään jätekuljetuksia erityisesti taajamien ulkopuolella, mikä kasvattaa jätelogistiikan kokonaiskustannuksia ja lisää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Selvityksessä jätekuljetusten nykytilaa verrataan myös EU:n energiapalveludirektiivin energiatehokkuuden lisäämistavoitteisiin. Direktiivin tavoitteena on lisätä liikenteen energiatehokkuutta yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Ensi vuonna tavoite kiristyy 20 prosenttiin.

Selvityksen mukaan jätelogistiikan energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi keskittämällä jätteenkäsittelyä alueellisesti ja lisäämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tehokkuutta on saatavissa myös uudemman ja vähäpäätöisemmän kuljetuskaluston avulla sekä kehittämällä jätekuljetusjärjestelmiä ja keräyslogistiikkaa. Myös rautatiekuljetuksia tulisi suosia pitkissä runkokuljetuksissa.

Jäteselvityksen tilasivat yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, JLY-Jätelaitosyhdistys ry ja Kuntaliitto. Selvityksen toteutti Sito Oy yhteistyössä Ramboll Oy:n kanssa. Selvitykseen haastateltiin muun muassa kuntien jätehuoltoa ja jätealan toimijoita.

Tilastokeskuksen jätetilastojen mukaan Suomessa jätteitä käsiteltiin vuonna 2010 yhteensä noin 95 miljoonaa tonnia. Puolet tästä määrästä syntyi kaivostoiminnasta ja louhinnasta, neljäsosa rakentamisesta. Kotitalouksissa ja palvelusektorilla syntyvien jätteiden määrä oli noin kolme miljoonaa tonnia eli kolme prosenttia kokonaisjätemäärästä.

Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin materiaalina yli kolmannes, muun muassa lähes kaikki biojäte. Kaatopaikoille vietiin reilu kolmasosa ja poltettavaksi noin 22 prosenttia yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä.

Valtakunnallinen jätelogistiikkaselvitys. Jätelogistiikan nykytilan ja toimintaympäristön selvitys (LVM:n julkaisuja 18/2012) on luettavissa ministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.lvm.fi.

Lisätietoja:

palvelualuejohtaja Ilkka Salanne, Sito Oy p. 040 821 4883
neuvotteleva virkamies Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 34 2560