Digitalisaatiolla tehokkuutta myös kansainvälisiin kuljetuksiin
Logistiikan digitalisaatio tarkoittaa sitä, että tavarakuljetuksissa luovutaan tavaran mukana kulkevista paperisista asiakirjoista ja siirrytään sähköisessä muodossa olevaan tietoon. Tämä koskee muun muassa kuljetuksesta sopimista, varastointia, terminaalissa tehtäviä välivaiheita, kuljetuksen seurantaa ja esimerkiksi tullausta.
Sen lisäksi, että tieto on eri osapuolten saatavilla reaaliaikaisesti, voidaan tiedon avulla myös seurata liikennevälineiden pysymistä aikataulussa, ennakoida lastin purkua ja yhdistellä pienempiä kuljetuksia.
Digitalisaatio tuo näin hyötyjä kaikille osapuolille. Se lisää myös toiminnan tehokkuutta ja kuljetusten sujuvuutta sekä helpottaa kuljetusten optimointia niin yksittäisen toimitusketjun kuin koko liikennejärjestelmän tasolla. Sillä on vaikutusta myös liikenteen määrään ja päästöihin.
Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti 5. lokakuuta 2020 strategian logistiikan digitalisaation edistämiseksi. Tässä kirjoituksessa haluan nostaa esille kansainvälisen, erityisesti lähialueitamme koskevan näkökulman.
Logistiikka on hyvin kansainvälistä, ja rajat ylittävän yhteistyön merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Suomelle on suuri etu, että lähialueyhteistyömme on avointa ja tiivistä. Tähän lukeutuvat entistä tehokkaampi kytkeytyminen keskeisiin eurooppalaisiin kuljetuskäytäviin ja digitalisaation vauhdittaminen sekä kuljetuskäytävillä että solmupisteillä.
Lähialueyhteistyö Ruotsin kanssa keskiseen Eurooppaan ulottuvalla kuljetuskäytävällä sekä yhteistyö Viron kanssa logistiikan digitalisaation edistämiseksi ovat tuottaneet erinomaisia tuloksia ja mahdollisuuksia tulevalle kehitykselle.
Yhteistyötä lähialueiden kanssa vahvistavat erityisesti samankaltaiset intressit ja yhteiskunnan digitaaliset valmiudet. Keskeisiä keinoja ovat kokeilut ja pilotit, joissa pelisäännöistä ja yhteentoimivuudesta on tehokasta sopia yhdessä.
Yhteistyötä Ruotsin kanssa edistävät samat intressit digitalisaatiokehityksen vauhdittamisessa. Suomi ja Ruotsi ovatkin mukana esimerkiksi EU-rahoitetussa Verkkojen Eurooppa –hankkeessa (CEF), jossa edistetään logistiikan tiedonvaihtoa EU-tasolla. Tässä hankkeessa ovat Suomen ja Ruotsin lisäksi mukana mm. Hollanti, Espanja, Luxemburg, Italia ja Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA.
Kehitystä nopeuttaa myös EU:n asetus sähköisestä rahtitiedosta. Asetus muun muassa edellyttää, että viranomaisten tulee hyväksyä ja pystyä vastaanottamaan digitaaliset tiedot, joita esimerkiksi liikenne- ja logistiikkayhtiöt niille toimittavat. Eri jäsenvaltioiden viranomaisten käyttämien tietotekniikkajärjestelmien on toimittava yhteen sekä keskenään että yritysten käyttämien ratkaisujen kanssa.
Kuljetuskäytävät ovat itsessään suuri askel eteenpäin logistiikan toimivuudessa. Käytävät on määritelty, ja niitä kehitetään määrätietoisesti. Tällä hetkellä kuljetuskäytävät ovat kuitenkin vain osittain optimoituja, koska tiedonsiirto ei pelaa kitkatta yhteen.
Tavarat liikkuvat eri kuljetusmuodoissa entistä sujuvammin, järkevämmin ja tehokkaammin sitten, kun tämä ongelma saadaan ratkaistuksi. Siksi meillä on halu ja kiinnostus edistää logistiikan digitalisaatiota.
Suomella on erinomaiset mahdollisuudet toimia logistiikkadatan ja sen perusrakenteiden edelläkävijänä kuljetuskäytävien kehityksessä, ja tämän eteen on tehtävä töitä naapurimaiden kanssa myös jatkossa.
Timo Harakka
Liikenne- ja viestintäministeri
Hankeikkuna: Logistiikan digitalisaatiostrategia (LVM035:00/2019)
