Digitaalinen tiedonvaihto ja turvallinen automaatiokehitys luovat sujuvampaa merenkulkua
Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n kevään kokouksissa olemme valmistelleet kansainvälistä sääntelyä, standardointia ja ohjeistusta. Globaali sääntely varmistaa, että aluksia, niiden järjestelmiä ja vastuita koskevat samat vaatimukset kaikkialla. Digitalisaation ja automaation edistämisellä Suomi tavoittelee tehokkuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä. Näin edistämme kestävää liiketoimintaa ja palvelukehitystä.
Merenkulussa automaation avulla voidaan parantaa muun muassa miehistön hyvinvointia ja työturvallisuutta. Tähystystehtävien osittainen automatisointi tai suorittaminen etänä mahdollistaisi joustavammat lepoajat. Vaarallisimpia työtilanteita voidaan vähentää esimerkiksi autonomisella pelastusaluksella tai etäluotsauksella.
Suomi tukee globaalia sähköistä tiedon vaihtoa
Merenkulun sujuvoittamiskomitean (FAL) kokouksessa toukokuussa hyväksyttiin muutokset, jotka edellyttävät viranomaisilta sähköisen tiedon vaihdon järjestelmää satamakäyntien yhteydessä vaadittavien tietojen toimittamiseen siten, että sama tieto tarvitsee toimittaa ainoastaan kerran. Lisäksi hyväksyttiin pandemian johdosta valmisteltuja sääntöjä terveysturvallisuuteen. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024
Komitea päätti myös IMO FAL -kokoelman laajentamisesta viidellä uudella tietojoukolla, jotka koskevat alusten raportointijärjestelmiä, alusten ja yritysten todistuksia ja satamavaltiotarkastuksia. Komitea päätti priorisoida jatkovalmistelussa matkustajatietoja sekä sähköistä konossementtia eli merirahtikirjaa. Konossementti on keskeinen dokumentti kauppamerenkululle ja logistiikkaketjuille. Suomi tukee kokoelman ylläpitoa vuonna 2023.
Tietoja harmonisoimalla pyritään järjestelmien yhteentoimivuuteen. Toimittamalla tiedot digitaalisessa muodossa rajapintojen kautta vain yhteen kertaan tehostamme tiedonvaihtoa ja kuljetuksia. Suurimmat hyödyt saadaan järjestelmätasolla ja siksi satamatiedonvaihto ja ilmoitusmuodollisuudet ovat tärkeä osa IMO:n työtä. Tietoja hyödyntämällä kuljetuksia voidaan optimoida esimerkiksi reitti-, aika- ja rahtitietoa jakamalla sekä tekoälyyn perustuvilla sovelluksilla.
Tiekartta automaatio-ohjeistukseen ja sääntelyyn
IMO:n turvallisuuskomitea (MSC) on päättänyt merenkulun automaatiota koskevan ohjeistuksen valmistelusta yhteisen tiekartan mukaisesti niin, että lopullisena tavoitteena on sitova lainsäädäntö. Ohjeistus sisältää aluksi rahtialukset ja myöhemmin arvioidaan sen soveltaminen matkustaja-aluksiin. Suomi tukee sääntelyn valmistelussa teknologianeutraaliutta eli tasapuolista suhtautumista erilaisten teknologioiden käyttöön.
Tiekartta sisältää paitsi säädösesteiden kartoituksessa havaitut keskeiset teemat, myös mahdolliset uudet teemat. Mielestämme näitä teemoja tulisi olla esimerkiksi tekoäly, kyberturvallisuus ja muut luottamuksen automaatioon mahdollistavat periaatteet.
Tavoitteena on, että ohjeistus tukee automaatiota koskevan sitovan sääntelyn valmistelua. Sovellusten kehittäjien tulee suunnitella järjestelmänsä niin, että ne voidaan hyväksyä luotettavina käyttöön ja viranomainen voi varmistua niiden säädöstenmukaisuudesta ja turvallisuudesta. Simuloinnit ja kokeilut ovat keskeisiä välineitä tässä työssä. Viranomaiset puolestaan kehittävät riskien arviointia, mikä edellyttää sitä, että viranomaiset saavat esimerkiksi automaatiokokeiluista riittävät tiedot. Yritysten ja viranomaisen yhteistyö on erittäin tärkeää.
MSC:n automaatiotiekartta tukee Suomen näkemystä automaation etenemisestä. Vielä ei ole aika päättää siitä, voiko alus olla kokonaan miehittämätön. Ensin on saatava turvallista päätöksentekoa tukevat ratkaisut ja laitteet käyttöön. Rajan piirtäminen siihen, mihin uutta lainsäädäntöä tarvitaan ja mihin voidaan soveltaa jo nykyistä, on vielä kesken. Tarvitsemme keskustelua siitä, mitä merenkulun autonomia (MASS, Maritime Autonomous Surface Ship) on IMO:n lainsäädännön näkökulmasta.
Turvallisuuskomitean työ jatkuu kirjeenvaihtotyöryhmässä, johon osallistumiseksi tarvitsemme teollisuuden ja muiden viranomaisten näkemyksiä ohjeistuksen tarpeista ja tavoitteista. Haastavimpia kysymyksiä käsitellään turvallisuuskomitean, merenkulun sujuvoittamiskomitean ja oikeudellisen komitean yhteistyössä, sillä poikkileikkaavat kysymykset koskevat näiden kaikkien vastuulla olevia sopimuksia. Tärkeitä kysymyksiä liittyy esimerkiksi päällikön, miehistön ja muiden toimijoiden rooleihin ja vastuisiin lähtien siitä, voidaanko alusta ohjata muualta kuin alukselta. Lainsäädäntö mahdollistaa jo nyt esimerkiksi etähuollon.
Kansallinen käyttöönotto mahdollisesti ennen kansainvälistä sääntelyä
Ohjeistusta voidaan mahdollisesti hyödyntää kansallisella vesialueella soveltuvin osin jo ennen kuin sitova kansainvälinen lainsäädäntö saadaan voimaan. Teemme parhaillaan esiselvitystä tarpeista ja mahdollisuuksista muuttaa tarvittaessa kansallista lainsäädäntöä. Mahdollisuuksia voisivat lähivuosina tarjota esimerkiksi autonominen hinaaja, lossi, taksivene, etäluotsaus tai maantielautta, joilla on jo tehty kokeiluja. Myös satama-automaatiossa suomalainen osaaminen on korkeatasoista.
Kansallisesti työtä jatketaan Liikenteen automaation periaatepäätöksen viitoittamaan suuntaan siis myös merenkulussa. Toivotamme kaikki kiinnostuneet lämpimästi mukaan kehitystyöhön.
Anne Miettinen
Kirjoittaja on viestintäneuvos liikenne- ja viestintäministeriössä
Lisää luettavaa:
Facilitation Committee (FAL 46), 9 to 13 May 2022 (imo.org)
Maritime Safety Committee (MSC 105), 20-29 April 2022 (imo.org)
Legal Committee, 109th session, (LEG 109) 21-25 March 2022 (imo.org)
