Digirata: Kun välttämättömyydestä tehdään mahdollisuus

Digirata eli rautatieliikenteen digitalisaatio on keskeinen osa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Keskiviikkona 26. toukokuuta julkistettiin, että Suomi hakee 85 miljoonan euron rahoitusta Digiradalle EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF).

Suomen rataverkolla pystyttäisiin kuljettamaan jopa kolmanneksen verran enemmän ihmisiä ja tavaraa kuin nykyisin. Tähän tähtäämme uudella digitaalisella kulunvalvontajärjestelmällä, joka mahdollistaa ratakapasiteetin kasvattamisen sekä junien ja matkustajien määrän lisäämisen nykyisellä rataverkolla. Uskon, että rautatieliikenteen digiratkaisumme tulevat olemaan maailman kärkeä jo tällä vuosikymmenellä.

Rautatieliikenteen kulunvalvonnan digiloikka

Suomen rautatieliikenteen toimijat havahtuivat muutama vuosi sitten siihen, että 1990-luvulta alkaen käytössä ollut kulunvalvontajärjestelmä (JKV) tulee käyttöikänsä päähän 2020-luvun lopussa. Heräsi kysymys, miten valtio pystyy tarjoamaan luotettavan ja toimivan kulunvalvonnan rautatieliikennettä harjoittaville operaattoreille.

Tätä selvittämään käynnistettiin kesällä 2019 Digirata-hanke. Perusteellisen selvitystyön tuloksena päätettiin, että Suomi ottaa rautatieliikenteen kulunvalvonnassa digiloikan. Kehitämme Euroopan mittakaavassa edistyksellistä rautatieliikenteen kulunvalvonnan kokonaisuutta, joka perustuu 5G-pohjaiseen tiedonsiirtoon ja satelliitteihin. Samalla vanhentuva järjestelmä korvataan EU-vaatimusten mukaisesti eurooppalaisella järjestelmällä (ERTMS, European Rail Traffic Management System).

Liikenteenhallinnan optimointi tekoälyn avulla, reaaliaikaisen tiedon jalostaminen ja jatkuvasti päivittyvä kapasiteetti- ja aikataulutieto – näihin tähdätään Digirata-hankkeessa. Digiradan ympärille luodaan kehittäjäverkosto, joka näyttää suuntaa kansainvälisestikin.

Suomalaiset yritykset osoittavat vahvaa osaamista muun muassa verkkoteknologiassa ja kyberturvallisuuden alalla. Se, mikä saataisiin toimimaan koeympäristössä Suomessa, voitaisiin skaalata sekä EU-tasolle että globaaleille markkinoille.

Raideliikenne ensisijainen matkustaja- ja rahtiliikenteessä

Joulukuussa 2020 Euroopan komissio julkaisi kestävän ja älykkään liikkumisen strategiansa. Strategiassa keskeinen tavoite on siirtää niin henkilö- kuin rahtiliikennettäkin kumipyöriltä kiskoille. Tieliikenne tuottaa merkittävän osan liikenteen päästöistä, joten ilmastotavoitteiden näkökulmasta raideliikenteen tulisi olla ensisijainen matkustaja- ja rahtiliikenteen muoto.

Jotta kulkumuotosiirtymä todella tapahtuu, on parannettava palvelutasoa, eli raideliikenteestä on tehtävä nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto. Strategiassa rautatieliikenteelle asetut tavoitteet ovat pitkälti yhteneväisiä Digiradan tavoitteiden kanssa.

Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) liikennetavoitteet ovat saman suuntaisia. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa Suomi hakee 85 miljoonan euron rahoitusta Digiradalle. Tämä kokonaisinvestointi jakautuu vuosien 2021–2026 aikana niin, että kaupallisen junaliikenteen käyttöön jäävään pilottirataan käytettäisiin 35-45 miljoonaa euroa. Loput investoitaisiin kulunvalvontalaboratorion ja testiradan kehitykseen.

Liikkeelle pilottiradalla

Laboratorio sekä testi- ja pilottirata mahdollistavat uusien teknologioiden testaamisen ainutlaatuisessa ympäristössä aidolla kalustolla. Testi- ja pilottiradat tullaan varustelemaan 5G-verkolla ja tämä tarjoaa monipuolisen testausympäristön suomalaisille teknologiayrityksille. 5G tarjoaa myös aivan uuden digitaalisen selkärangan, jonka tukeen voidaan rakentaa uudentyyppisiä innovatiivisia palveluita. Mitä nämä palvelut ovat, sen aika näyttää ja toivottavasti suomalaiset ohjelmistokehittäjät toteuttavat.    

Euroopan komission kanssa käydyissä keskusteluissa on Digirata todettu hankkeeksi, johon EU-tasollakin tähdätään. Brysselissä ollaan kiinnostuneita testausten tuloksista ja mahdollisuuksista hyödyntää suomalaista osaamista myös muiden maiden ERTMS-hankkeissa. Lisää tietoa Digiradasta saadaan, kun liikenne- ja viestintäministeriö julkaisee hankkeen valmisteluvaiheen loppuraportin kesäkuun alkupuolella.

Moderni kulunvalvonta tuottaa junamatkustajille parempaa palvelua, vähentää liikenteen päästöjä ja mahdollistaa uutta yritystoimintaa.

Timo Harakka
Liikenne- ja viestintäministeri

Kestävän kasvun ohjelmaan sisältyvä elpymis- ja palautumissuunnitelma linjaa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen käyttöä Suomessa. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä 27. toukokuuta Suomen lopullinen elpymis- ja palautumissuunnitelma. Euroopan komissiolla on kaksi kuukautta aikaa arvioida jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmia. EU:n neuvosto hyväksyy suunnitelmat. Suunnitelman hyväksyminen on edellytys rahoituksen saamiselle EU:sta. Lue lisää LVM:n ja VM:n tiedotteista.

LVM:n tiedote 26.5.2021: LVM:n hankkeet Suomen kestävän kasvun ohjelmassa edistävät digitalisaatiota ja vihreää siirtymää
VM:n tiedote 26.5.2021: Suomen kestävän kasvun ohjelman uudistukset ja investoinnit lähtevät liikkeelle
Digirata-hanke