Digiloikka-työryhmä: Digitaalisesta taloudesta hyötyjä läpi yhteiskunnan

Digiloikka-työryhmä esittää loppuraportissaan, että Suomen digitalisaatiokehityksessä tulisi panostaa enemmän datan hyödyntämistä kiihdyttäviin digitaalisen yhteiskunnan rakenteisiin ja palveluihin, jotka leikkaavat läpi koko yhteiskunnan. Työryhmä luovutti raporttinsa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle 1.10.2020.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 4.5.2020 Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän, joka selvitti työssään laajasti suomalaisen yhteiskunnan digitalisaation kehitysastetta ja toimia, joilla vahvistamme edelleen digitaalista osaamistamme ja toimintaamme.

Työryhmä totesi jo väliraportissaan, että Suomessa viestintäverkkojen tila ja viestintäpalveluiden saatavuus ovat hyvällä tasolla ja ne luovat hyvän perustan digitalisaatiolle. Suomalaisilla on myös kohtuullisen hyvät digitaaliset perustaidot ja käytämme sähköisiä viestintävälineitä ja digitaalisia palveluja työelämässä, opiskelussa ja arjessa.

Loppuraportissaan työryhmä katsoo, että suomalainen lainsäädäntö tarjoaa jo nyt mahdollisuudet yhteiskunnan digitalisaatiolle, mutta mahdollisuudet tulisi konkretisoida ja valjastaa kasvun ja kilpailukyvyn moottoriksi.

- Koronakriisi osoitti, että kansalaisilla on halukkuutta, valmiutta ja osaamista käyttää digitaalisia palveluja arjessaan. Kevään suuri ilmiö on arkidigi. Työryhmän työ osoitti, että yhteiskunnan rakenteet eivät vielä ole valmiita. Työtä on vielä tehtävänä, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

- On varmistettava, että jo käynnissä olevat digitalisaatiohankkeet etenevät, sillä koronakriisi vain korosti niiden tarpeellisuutta. Työryhmän esityksillä voidaan kuitenkin saavuttaa paljon enemmän, saada aikaa uutta kasvua ja tuottavuutta, sanoo ministeri Harakka.

Toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvitaan julkista ja yksityistä sektoria, eri toimijoiden välistä laaja-alaista yhteistyötä sekä koordinaatiota.

Kuusi priorisoitua toimenpide-ehdotusta

Työryhmä esittää kuusi ensisijaista toimenpide-ehdotusta, joilla digiloikkaa voitaisiin vakiinnuttaa ja digitalisaatiokehitystä edelleen vauhdittaa. Kaikkia toimenpiteitä yhdistää tarve tuottaa, hyödyntää ja jakaa digitaalista tietoa eli dataa tehokkaammin.

Tätä näkemystä tukee myös EU:n datamarkkinakatsaus, jossa ennakoidaan, että datatalouden aikaansaama kasvu on nopeampaa kuin taloudessa keskimäärin, mikäli kehitys etenee digitalisaatiomyönteisesti.

Priorisoitujen toimenpiteiden lisäksi työryhmä on koonnut laajan listan muista keskeisistä toimista. Muut toimet ovat luettavissa loppuraportin liitteestä.

1. Reaaliaikatalous osaksi arkea: Talousdata vaikuttaa yhteiskunnan kaikilla tasoilla

Talousdatan digitalisointi on konkreettinen toiminta-alue, jolla voidaan nostaa kaikkien yhteiskunnan toimijoiden digitaalista kyvykkyyttä. Talousdatan digitalisointi ja automaattisen prosessoinnin edistäminen kehittävät myös muita digitalisaation osa-alueita esimerkiksi kaupankäynnin, logistiikan, alihankintaketjujen, alkutuotannon sekä myös verotuksen ja sosiaalietuuksien reaaliaikaisuutta.

Työryhmä suosittaa, että Suomessa toteutettaisiin digitaalisen talousdatan saatavuuden tarvitsemat rakenteelliset muutokset ja otettaisiin käyttöön kehitystä tukevia toimintamalleja ja palveluja. Työryhmä myös ehdottaa, että suomalainen digitaalisen talousdatan ratkaisut skaalattaisiin osaksi EU:n datan hallinnan rakenteita ja Suomi toimisi eurooppalaisena esimerkkinä reaaliaikataloudesta.

2. Keinoäly käyttöön: Paremmin kohdennettuja ja tietoon perustuvia julkisia peruspalveluita

Digitaalisen datan ja automaation hyödyt saavutetaan paitsi datan saatavuutta ja vapaata liikkuvuutta lisäämällä, myös keinoälyä kehittämällä ja hyödyntämällä. Yhdessä ajantasaisen talousdatan kanssa keinoäly parantaa suomalaisen yhteiskunnan reagointikykyä, tehostaa yhteiskunnan perustehtävien hoitoa ja lisää tuottavuutta kaikilla eri sektoreilla maataloudesta teollisuustuotantoon.

Työryhmä katsoo, että Suomen tulisi lainsäädännöllä luoda puitteet datan ja keinoälyn valjastamiseksi päätöksenteon ja palveluiden tueksi. Keinoäly koskee kaikkia sektoreita ja sen hyödynnettävyys edellyttää yhteentoimivuuden lisäämistä kaikilla tasoilla prosesseissa, datan hallinnassa ja tietosuojan huomioimisessa.

Työryhmä pitää tärkeänä vaikuttaa EU-tasolla, jossa parhaillaan valmistellaan EU:n keinoälyä koskevaa säädöskehystä.

3. Data saataville: Data- ja alustatalouden liiketoimintaosaamista vahvistettava

Työryhmän mukaan datan saatavuutta ja liikkuvuutta tulisi edistää sekä kansallisella että EU-tasolla myös muun kuin talousdatan osalta. Myös yritysten ymmärrystä tiedon jakamisen hyödyistä olisi kasvatettava.  

Työryhmä esittää, että valtio kohdentaisi kehittämisinvestointeja datan hyödyntämisessä tarvittaviin välityspalveluihin ja rajapintoihin sekä identiteettien hallintaan. Kohteita on useita, muun muassa terveys- ja sotepalvelut (genomitieto, Findata), liikenne (väyläverkko sekä liikenne- ja kuljetuspalvelut), maa- ja vesitalous, ympäristö- ja ilmastotieto, energian käyttödata, rakennettu ympäristö (ml. infra ja huoneistotieto), kiertotalous, paikka- ja osoitetieto ja satelliittidata, teollinen IoT-data sekä jo erikseen mainittu reaaliaikataloustieto.

Työryhmä muistuttaa, että EU tarjoaa merkittävää investointiapua sekä julkisen että yksityisen sektorin välttämättömien digitalisaation ja datan kehittämisinvestointien aikaansaamiseksi.

4. Luottamuksen lisääminen: Sisäänrakennettu ja tiedostettu tietoturva

Työryhmä esittää, että Suomessa tulisi luoda koko yhteiskunnan kattava valmius tietoturvan ylläpitoon. Luottamus digitaalisiin palveluihin syntyy, kun turvallisuus on sisäänrakennettuna palveluihin ja käyttäjät ymmärtävät niiden merkityksen.

Tutkimuksen ja kotimaisen kyberteollisuuden tukemisen avulla saataisiin synnytettyä kotimaista immateriaalioikeutta tieto- ja kyberturvallisuuden teknologiaan, osaamiseen ja palveluihin. Tämä muodostaisi kotimaisen tieto- ja kyberturvallisuuden ekosysteemin ja vahvistaisi kybertoiminnan infrastruktuuria sekä turvaisi Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

Kyberturvallisuuden edistämiseksi on jo nyt valmisteilla hallituskausien yli kestävä kyberturvallisuuden kehittämisohjelma. Ohjelmaa valmistellaan liikenne- ja viestintäministeriössä kyberturvallisuusjohtajan johdolla ja sen tavoite on selkeyttää hankkeiden ja tutkimuksen kokonaiskuvaa sekä konkretisoida kansallisia linjauksia.

5. Vapaa-ajan palveluja helpommin verkkoon: Arvonlisäverokannat yhtenäiseksi

Koronaviruskriisi lisäsi tapahtuma-, kulttuuri- ja urheilupalveluiden digitaalista tarjontaa, mutta tämä tapahtui pääasiassa luomalla uusia toimintamalleja "pakon edessä", sillä alan digitalisoitumisaste oli lähtötilanteessa matala.

Yhtenä taustatekijänä vapaa-ajanpalvelujen heikompaan lähtötilanteeseen on työryhmän mukaan ollut vapaa-ajanpalvelujen arvonlisäverokantojen eriytyneisyys, joka ei kannusta digitalisointiin. Tämä näkyy esimerkiksi palvelujen hintaerona riippuen siitä, tarjotaanko sitä verkossa vai fyysisesti.

Työryhmä katsookin, että arvonlisäverokantojen yhtenäistäminen on edellytys paikka- ja aikariippumattoman palvelumarkkinan edistämiseksi ja kannattavuuden lisäämiseksi.

6. Datatalous ja tietopolitiikan koordinaation vahvistaminen

Työryhmä pitää tärkeänä, että varmistetaan riittävän laaja-alainen digitalisaation ja datatalouden toimien yhteensovittaminen ja seuranta.

Laaja valmistelu

Ministeriö asetti 4.5.2020 Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen aikaisen digitalisaatiokehityksen vaikutuksia ja laatia ehdotuksia poikkeusoloista toipumiseksi ja siitä, miten lainsäädäntöä ja hallintoa kehitettäisiin digitalisaatiolle entistä suotuisammaksi. Työryhmän tehtävänä oli myös laaja-alaisemmin käsitellä digitalisaatiota ja kriisin esille tuomaa digitaalista korjausvelkaa.

Työryhmän puheenjohtajana toimi liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Laura Vilkkonen ja varapuheenjohtajana valtiovarainministeriöstä ylijohtaja Anna-Maija Karjalainen. Työryhmässä oli laajasti edustettuina eri toimialojen, elinkeinoelämän ja hallinnon edustajia.

Työryhmän väliraportti oli laajalla lausuntokierroksella ja 130 eri tahoa jätti raportista lausuntonsa. Väliraporttia hyödynnettiin jo Hetemäen jälleenrakennustyöryhmän valmistelussa.

Työryhmän työ perustui pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan, jonka yhtenä tavoitteena on tehdä Suomesta digitalisaation, teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijä. Yksi ohjelman toimenpiteistä on muun muassa säädösympäristön ja hallinnon kehittäminen siten, että ne mahdollistavat digitalisaation ja kestävän kehityksen.

Lisätietoja:

ylijohtaja, osastopäällikkö Laura Vilkkonen, p. 040 500 0817, Twitter; @vilkkonen