Digiheräämisen kevät
Maa voi tarvita velkaa, että se selviää pahasta ajasta, mutta velalla ei mikään maa vaurastu. Meidän on tehtävä työtä enemmän ja tuottavammin, jotta pidemmän päälle voimme varmistaa hyvinvoinnin.
Koronakevään tapahtumien joukossa on yksi selkeästi myönteinen ilmiö. Ihmisten silmät ovat avautuneet aivan uudella tavalla digitaalitalouden tarjoamille palveluille.
Suomalaisista 60 prosenttia on kyennyt siirtymään etätyöhön. Kun käsky kävi, koulujen lähiopetus vaihtui hetkessä etäopetukseen uusia välineitä juurikaan hankkimatta. Tutuksi on tullut etälääkäri ja -terveydenhoitaja, kunnanvaltuustot kokoontuvat videokokouksiin ja tavaran ja ruuan toimittajat tuovat digitaalisesti tilatut tuotteet kotioville.
Kulttuuripalveluita on viljalti tarjolla verkossa ja virtuaalivappuna koettiin aitoa yhdessä olemista internetin kautta.
Opimme käyttämään digitaalisia palveluita
Suomessa on tänä keväänä menetetty koronan takia työtunteja toiseksi vähiten Euroopassa. Siihen merkittävästi vaikuttanut se, että olemme ketterästi korvanneet fyysistä läheisyyttä vaativat toimemme digitaalisilla palveluilla. Menetetyt työtunnit voi laskea lomautuksina ja työttömyytenä.
On tutkittu tosiasia, että digitalisaatio parantaa tuottavuutta. Siitä on jauhettu jo vuosikymmenet eikä tuloksetta. Vähän hupsua se toki on, että vasta tosipaikan edessä ihan paljaasti näemme, mihin kaikkeen digitaalinen maailma antaa mahdollisuuksia. Ne mahdollisuudethan ovat meillä olleet ennen tätä kulkutautiakin.
Maailman parhaat verkot ja edullisimmat hinnat
Verkkomme ovat maailman kehittyneimmät ja viestintä niissä maailman edullisinta. Suomi on suurin mobiilidatan käyttäjä SIM-korttia kohden tai väkilukuun suhteutettuna. Melkein koko kansalla on älypuhelin.
Jos tästä keväästä jotakin saisi siirtää tulevaisuuteen, se olisi uuden digitaalisen elämän jatkuminen siinä uudessa Suomessa, jota nyt aletaan rakentaa. Miksi emme jatkaisi sillä hyvällä asenteella, jolla heittäydyimme uusien toimintatapojen varaan kevään kuukausina? Jättäisimme ne kohentamaan työmme tuottavuutta, lisäämään valinnanvapauttamme ja hyvinvointiamme. Tuomaan tuottavuutta ja työtä.
Suomen jälleenrakennussuunnitelmassa voisi olla tärkeällä paikalla arjen digitalouden hyvien kokemusten siirtäminen ja vahvistaminen. Se tapahtuisi tarttumalla kiinni ihmisten asennemuutokseen: esimerkiksi, että kokouksissa olisi tautiajan jälkeenkin luontevaa olla läsnä etänä, että etäopetus olisi osa koulun arkea ja että lääkärin perusvastaanotto olisi verkossa.
Nyt on asenne kohdillaan. Yhteiskunnan digiheräämisen hetki on käytettävä hyväksi.
Ministeriöiden yhteistyössä tätä asiaa on jo alettu valmistella. On kartoitettava ne esteet, jotka haittaavat digipalveluiden vakiintumista arkeen. Lait on tarkistettava niille suopeiksi ja verkkojen on kestettävä kasvava liikenne. Viestinnän on oltava turvallista eikä yksityisyyttä ja muita perusoikeuksia saa polkea. Julkiset palvelut ovat oma lukunsa, kun niillä on korostunut tasapuolisuuden ja yhdenvertaisen saatavuuden vaatimus.
Kyse on suuresta yhteiskuntapoliittisesta hankkeesta, joka on hallinnollisenakin hankkeena mittava. Siihen tarvitaan myös vahvaa poliittista sitoutumista.
Harri Pursiainen
kansliapäällikkö
* Blogia on muokattu 7.7.2020 Suomen mobiilidatankäytön osalta.
