Budjettiesitys 2009: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle runsaat 2 miljardia euroa
Hallitus esittää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle 2 109 miljoonaa euroa(1 783 miljoonaa ilman arvonlisäveroa) vuodelle 2009.
Valtaosa hallinnonalan määrärahoista kuluu liikenneverkon rakentamiseen ja ylläpitoon. Teiden, ratojen ja vesiväylien rakentamiseen esitetään yhteensä 402 miljoonaa euroa sekä ylläpitoon 899 miljoonaa euroa.
Hankkeita liikenneverkon
kehittämiseksi
Ratahankkeista talousarvioesitykseen sisältyy Kehäradan toteuttaminen. Tähän esitetään 404 miljoonan euron valtuutta liikennepoliittisen selonteon mukaisesti. Länsimetron suunnittelun jatkamiseen osoitetaan ensi vuonna 6,8 miljoonaa euroa.
Talousarvioesitykseen sisältyy kolme aikaistamisrahoituksella ensi vuonna käynnistettävää liikenneväylien kehittämishanketta. Liikennepoliittisen selonteon mukaisesti käynnistetään E 18 tiellä, Kehä III:n ensimmäinen vaihe ja Seinäjoki-Vaasa-radan sähköistäminen. Lisäksi aloitetaan Kilpilahden uuden tieyhteyden rakentaminen. Hankkeet toteutetaan korottomalla aikaistamisrahoituksella.
E 18 tiellä Kehä III:n ensimmäisen vaiheen toteuttamiseksi Vantaan kaupunki rahoittaa valtiolle kuuluvan väylän kustannukset, jotka valtio maksaa takaisin kaupungille hankkeen valmistuttua. Vastaavalla tavalla Vaasan kaupunki ja Mustasaaren kunta toimivat rahoittajina Seinäjoki-Vaasa-radan sähköistämisessä. Kilpilahden tieyhteyden rahoittamiseen on sitoutunut valtion lisäksi kuusi osapuolta. Neste Oil Oyj toimii myös valtion osuuden rahoittajana.
Lisäksi vuoden 2009 budjetissa osoitetaan valtatie 5:n Lusi-Mikkeli-välin puuttuvien osien perusparannustöihin 42 miljoonaa euroa ja Pietarsaaren meriväylään 8 miljoonaa euroa. Pietarsaaren meriväylän toteuttaminen liittyy hallituksen keväällä tekemään päätökseen teollisuuden puunsaannin turvaamiseksi.
Ensi vuonna valmistuu kaksi merkittävää tiehanketta: Hakamäentie Helsingissä sekä valtatiellä 4 Kemin kohta ja sillat.
Perusväylänpidossa huomio
puunkuljetusten varmistamiseen
Perustienpitoon hallitus esittää käytettäväksi 510,6 miljoonaa euroa. Tällä pääteiden ja muiden vilkkaiden teiden kunto pidetään nykyisellään. Teollisuuden puunkuljetusten kannalta olennaisen tiestön kuntoa ylläpidetään 15 miljoonalla eurolla. Lisäksi itäliikenteen aiheuttamien tiestön turvallisuusongelmien hoitamiseen käytetään 4,9 miljoonaa euroa.
Perusradanpitoon käytetään 356 miljoonaa euroa. Tällä pidetään koko rataverkosto liikennöitävässä kunnossa. Määrä sisältää ratamaksua ja muita tuloja 53 miljoonaa euroa. Puukuljetusten kannalta olennaisen radan ylläpitoon käytetään 5 miljoonaa euroa. Lisäksi puunkuljetuksia turvataan Porokylä-Vuokatti rataosan perusparantamisella.
Yksityisteiden valtionapu on 23 miljoona euroa vuonna 2009. Tuesta 10 miljoonaa euroa kohdistetaan puunkuljetusten kannalta merkittäville yksityisteille.
Suurten kaupunkiseutujen
joukkoliikenteeseen tukea
Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen käytetään yhteensä 99,4 miljoonaa euroa.
Kaukojunaliikenteen ostoihin käytetään 31,4 miljoonaa euroa. YTV-alueen ulkopuolelle ulottuvassa Helsingin lähijunaliikenteessä ostosumma on 10,9 miljoonaa euroa, jolla turvataan parempi palvelutaso kuin minkä lipputulot mahdollistaisivat. Tarjontaa Helsingistä Riihimäelle, Karjaalle ja Lahteen on tarkoitus parantaa sitä mukaa kun liikenteen kehitys ja ratakapasiteetti sallivat.
Linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa alueellista liikennettä ostetaan ja paikallista liikennettä avustetaan 26,3 miljoonalla eurolla. Ostoilla tuetaan haja-asutusalueiden yhteyksiä.
Varkauden ja Savonlinnan lentoliikenteeseen käytetään miljoona euroa. Kemijärven yöjunaliikenteen ostoon osoitetaan budjetissa 1,2 miljoonan euron määräraha.
Uudesta autoverotuksesta päätettäessä hallitus aikaisti ns. suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuen alkamaan jo vuonna 2009. Esitykseen sisältyy 5 miljoonaa euroa, jolla tuetaan joukkoliikenteen palvelutasoa parantavia toimenpiteitä suurilla kaupunkiseuduilla.
Saariston yhteysalusliikenteelle esitetään 7,8 miljoonaa euroa.
Merenkulun kilpailukykyä
vahvistetaan
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan määrärahoista meriliikenteen tukemiseen osoitetaan 95,2 miljoonaa euroa.
Merenkulun kilpailukyvyn vahvistamista jatketaan laajalla tukipaketilla. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseksi rajoitetusti verovelvollisia koskevan lähdeveron ja työnantajan maksaman sosiaaliturvamaksun palauttaminen ulotetaan koskemaan myös ulkomaan meriliikenteen matkustaja-aluksia. Lisäksi tuki laajennetaan koskemaan kabotaasiliikennettä. Tuen laajentaminen merkitsee 0,55 miljoonan euron lisäystä vuonna 2009.
Nämä toimenpiteet ovat osa suomalaisen kauppalaivaston kilpailukyvyn parantamiseksi tehtäviä toimenpiteitä, joihin sisältyvät myös tonnistoverolain uudistus sekä miehistönvaihdon kustannusten korvaamisen laajentaminen.
Väylämaksuja alennetaan 1,6 prosenttia. Kuluvan vuoden alussa väylämaksuja alennettiin 10 prosenttia. Väylämaksuilla rahoitetaan kauppamerenkulun väylien ylläpidosta, alusliikennepalvelusta (VTS) ja jäänmurrosta valtiolle aiheutuvat kulut.
LVM:n hallinnonalan
kehittäminen jatkuu
Merentutkimuslaitoksen toiminnat järjestetään uudelleen vuoden 2009 alusta lukien. Fysikaalinen merentutkimus siirretään Ilmatieteen laitokseen ja Itämeren ekologiaan liittyvä tutkimus ja operatiivinen toiminta Suomen ympäristökeskukseen, jonne perustetaan merikeskus.
Myös liikennehallinnon kehittämistä jatketaan. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut selvitysmiehet ja työryhmiä valmistelemaan liikenne- ja väyläviraston sekä liikenteen turvallisuusviraston perustamista. Tavoitteena on, että uudet virastot aloittavat toimintansa vuonna 2010.
Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto yhtiöitetään vuoden 2010 alusta. Yhtiöittäminen koskee noin 300 henkilöä.
Lisätietoja:
erityisavustaja Kari Jääskeläinen, puh. (09) 160 28325, 044 058 1030
kansliapäällikkö Harri Pursiainen, puh. (09) 160 28389, 0500 787 742
ylijohtaja Juhani Tervala, puh. (09) 160 28482, 050 552 7260
