Avoimuus ja muita hyvän lainvalmistelun reseptin aineksia
Eduskunta hyväksyi 7.12.2020 lain sähköisen viestinnän palvelulain muuttamisesta. Oli ilo lukea liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnöstä, että valiokunta piti tätä hallituksen esitystä hyvin valmisteltuna ja esityksiä hyvin perusteltuina.
Lainsäädännön arviointineuvosto puolestaan totesi, että vaikutusarviot oli pohdittu huolellisesti ja vaikutuksia oli kuvattu analyyttisesti tukeutuen tutkimustietoon ja muiden maiden kokemuksiin. Arviointineuvoston mukaan avoin valmistelu oli todennäköisesti edesauttanut laadukkaan esitysluonnoksen aikaansaamista.
On hyvä pysähtyä pohtimaan, miten tästä kiitosta saaneessa hankkeessa voitaisiin ottaa opiksi. Ainakin seuraavia ”menestystekijöitä” olemme tunnistaneet:
Resurssit. Valmisteluun on ollut suhteellisen hyvin aikaa. Työ käynnistyi hallituksen vaihtuessa, jolloin muita hankkeita oli vähemmän. Tämä hanke pystyttiin resursoimaan hyvillä, osin myös erittäin kokeneilla asiantuntijoilla.
Projektin organisointi. Laajan lakiesityksen sisältö jakautui ministeriössä eri osastoille. Yhteisessä työskentelyssä kiitosta saivat alussa päätetyt selkeät vastuut, jokaisen vastuunotto ja muulta tiimiltä saatu vertaistuki. Isossa roolissa on ollut myös yhteishenki, jonka luomiseen jokainen on antanut oman henkilökohtaisen panoksensa.
Asiat pyritty tekemään oikein. Kokemus on vahvuus, mutta myös uutuudenviehätys voi olla positiivista. Tiimissä oli useita kokeneita valmistelijoita, mutta projektin vetäjälle kyseessä oli hänen ensimmäinen hallituksen esityksensä. Tuoreessa muistissa olivat Itä-Suomen yliopiston erinomainen lainvalmistelijoille suunnattu koulutus sekä uudet lainvalmisteluohjeet. Oppikirjan mukaan toimiminen näkyy myös lopputuloksessa.
Selkeät poliittiset linjaukset. Tavoitetason linjauksista käytiin keskustelua hyvissä ajoin ministerin kanssa, jolloin valmistelussa voitiin aidosti tuottaa päätöksentekoon vaihtoehtoja.
Ekonomistitiimi. Ministeriöön perustettua mainiota ekonomistitiimiä hyödynnettiin erityisesti vaikutustenarvioinnissa. Tästä saatiin kiitosta mm. arviointineuvostolta.
Johtaminen. LVM:ssä on selkeät perusprosessit, joilla osoitetaan suuntaa valmisteluun ja varmistetaan laatua.
Avoin valmistelu. Sisältökysymykset altistettiin monin tavoin sidosryhmien tarkasteluun. Kaikille avoimen seurantaryhmän lisäksi järjestettiin useita työpajoja ja pienemmän osallistujajoukon keskusteluja.
Kun lasketaan yhteen esityksen esivalmistelussa, HE-luonnosvaiheessa ja eduskuntavaiheessa annetut lausunnot, yhteismääräksi saadaan yhteensä peräti 219 kappaletta. Haluamme kiittää kaikkia valmisteluun osallistuneita sidosryhmiä arvokkaasta panoksestanne ja erilaisten näkökulmien esiintuomisesta!
LVM:ssä asiakkaitamme ovat liikenne- ja viestintäpalveluiden käyttäjät. Sähköisen viestinnän palvelulaissa on kyse käyttäjien hyväksi toimivista markkinoista sekä niitä täydentävästä kuluttajansuojasta, yleispalvelusta ja erityisryhmien oikeuksista. Hyvin ja avoimesti valmisteltu lainsäädäntö on tuote, jonka asiakkaamme ansaitsevat.
Olli-Pekka Rantala
Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön palveluosaston osastopäällikkö.
Kirjoitus on osa Poikkeuksellinen vuosi 2020 -blogisarjaa. Aiemmat kirjoitukset on julkaistu 16.12. ja 17.12.
