Askelia kohti automaattista merenkulkua

Suomi on merenkulun automaation edistämisessä ja kokeiluissa yksi johtavista maista. Haluamme vauhdittaa kehitystä sekä kansainvälisillä foorumeilla että EU:n puheenjohtajuuskaudella.

Automaation kannalta keskeiset lainsäädännön kysymykset liittyvät muun muassa siihen, millaisia päätöksiä alusten autonomiset laitteet tekevät. Myös miehistökysymys on olennainen: esimerkiksi kuka määritellään kapteeniksi ja millä edellytyksillä laivan ohjaus voidaan sallia etänä.

Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa on käynnissä kartoitus siitä, sisältävätkö sen säädökset esteitä merenkulun automaatiolle. Suomi on osallistunut aktiivisesti säädösten läpikäyntiin, jotta mahdolliset esteet voidaan purkaa.

Säädöskartoitus on edennyt vapaaehtoisten maiden voimin suunnitellusti ja kartoituksen ensimmäisen vaiheen tuloksia käsitellään syyskuussa 2019. Tulokset ja suositukset valmistuvat vuonna 2020. Silloin on Suomen paikka toimia, jotta tarvittava lainsäädäntö saadaan hitaassa kansainvälisessä prosessissa mahdollisimman nopeasti eteenpäin.

Väliaikaista ohjeistusta

Koska säädöstyö on vielä kesken, on IMO:n turvallisuuskomiteassa valmisteltu väliaikainen ohjeistus automaattisten alusten kansainvälisillä vesillä ja kansainvälisessä liikenteessä tehtäviin kokeiluihin. Ohjeen tavoitteena on tukea viranomaisia ja yrityksiä siten, että turvallisuus ja ympäristöystävällisyys toteutuvat kokeiluissa vähintään samalla tasolla kuin tavanomaisessa liikenteessä.

Riskien hallinta ja vastuut ovat ohjeessa keskeisiä. Ohjeistus ei rajaa aluetta, jolla kokeilu suoritetaan, mutta lupa kokeiluun tulee saada lippuvaltiolta ja tarvittaessa rannikko- ja satamaviranomaiselta.

Datan jakaminen välttämätöntä mutta haasteellista

Digitaalisen datan jakaminen on edellytys esimerkiksi sille, että laivat eivät törmää toisiinsa tai saa pohjakosketusta, ja että laivan on mahdollista navigoida turvallisesti. Mitä enemmän liikennettä on, sitä tarkempaa ja reaaliaikaisempaa tietoa tarvitaan. Suomi haluaa vaikuttaa kansainvälisesti siten, että turvallisuuden kannalta olennaista dataa jaettaisiin entistä enemmän myös yritysten kesken.

Suomen rannikon pinnanmuodot asettavat omat haasteensa automaatiokokeiluihin. Joistakin väylänosista on saatavissa tarkka, älyväylähankkeessa kehitetty tietomalli, mikä tukee kokeilujen turvallisuutta. Älyväylien ansiosta etäluotsaus olisi kypsä kokeiltavaksi jo nyt. Etäluotsaus tarkoittaa sitä, että luotsi ohjaa alusta muualla kuin luotsattavassa aluksessa.

Tulevaisuuden horisontissa siintää jopa Helsingin ja Tallinnan välinen etäohjausta hyödyntävä kokeilu, joka koskisi koko liikennejärjestelmää. Kokeilu olisi erittäin haastava, sillä alue on vilkkaasti liikennöity. Edellytyksenä on Itämeren kehittäminen testausalustana, jotta kokeilu voitaisiin toteuttaa turvallisesti.

Automaation edellytykset vaihtelevat myös viestintäyhteyksien näkökulmasta riippuen siitä, suoritetaanko kokeilu avomerellä vai rannikolla. Avomerellä viestintäyhteydet ovat hitaammat, eivätkä ne riitä suurten tietomäärien siirtoon. Sen sijaan rannikolla ja satama-alueella 4G mahdollistaa jo suurempien tietomäärien siirron. 5G:n käyttöönotto parantaa tiedonsiirron nopeutta, kapasiteettia ja luotettavuutta.

Erityisen tärkeää kokeiluissa onkin mahdollistaa automaattinen yhteydenhallinta tiedonsiirtoteknologiasta toiseen matkan aikana.

Myös EU:ssa valmistellaan ohjeistusta

Samanaikaisesti IMO:n ohjeistuksen kanssa EU:ssa on käynnissä oman alueellisen ohjeistuksen valmistelu. Ohjeistuksen on tarkoitus huomioida erityisesti alusliikenteen palvelut eli VTS-toiminta, riskien hallinta sekä Euroopan meriturvallisuusviraston tarjoamat palvelut.

Seuraava asiaa koskeva kokous järjestetään Suomen puheenjohtajuuskauden aikana Raumalla lokakuussa, missä Suomella on hieno tilaisuus esitellä suomalaista koulutusta ja meriklusterin osaamista käytännössä EU-komissiolle ja jäsenmaille.

Komission ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyönä järjestetään lisäksi Digital Transport Days –konferenssi lokakuussa Helsingissä. Tilaisuudessa on tarkoitus käsitellä merenkulun automaation lisäksi laajasti liikenteen digitalisaatiota ja uusia teknologioita.

Kaikkien tahojen yhteisenä tavoitteena on se, että automaattinen merenkulku on toteutuessaan turvallista, tehokasta ja ympäristön näkökulmasta kestävää. Tähän tarvitaan selkeät säännöt, yhteistyötä, yhteentoimivuutta ja kokeiluja. Luottamus eri toimijoiden välillä syntyy erityisesti verkostoissa ja ekosysteemeissä, joiden kehittymistä on edistettävä niin kansallisesti, EU-tasolla kuin kansainvälisestikin.

Anne Miettinen
Kirjoittaja on viestintäneuvos tieto-osaston tietoliiketoimintayksikössä