Arktisesta osaamisesta menestystä verkostoitumalla
Julkaisuajankohta 17.3.2015 11.29
Kolumni
Suomi on maailman arktisin maa. Olemme vuosituhansien kuluessa onnistuneet kehittämään keinoja, joilla selviämme pitkästä, pimeästä, kylmästä ja lumisesta talvesta. Suomi on maailman mittakaavassa hyvinvoiva maa. Hyvinvointimme on mahdollista, koska laivat, junat ja rekat kulkevat ja lentokoneet nousevat ja laskevat kaikkina vuodenaikoina, myös jäässä, lumessa ja pakkasessa. Arktisuus ei rajoitu pohjoisnavalle tai Jäämerelle.
Olemmeko riittävän hyvin ymmärtäneet, miten arvokasta osaamista Suomeen on kertynyt tämän arktisen selviytymistarinan ansiosta? Osaamistamme tarvitaan ilmastonmuutoksen ja arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämisen myötä. Tarvitaan yhä enemmän ymmärrystä siitä, miten kylmissä olosuhteissa toimitaan.
Tulevina vuosikymmeninä arktisten investointien arvioidaan yltävän 100 miljardiin euroon. Näin todettiin pääministerin ilmoituksessa arktisesta strategiasta lokakuussa 2013. Samassa yhteydessä myönnettiin nöyrästi, että voimien yhdistäminen ei aina ole ollut suomalainen vahvuus, joten siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tässä onkin pysähtymisen paikka. Yritysten yhteistyö on välttämätöntä liiketoiminnan syntymiseksi.
Jos Suomi haluaa menestyä arktisen osaamisensa tuotteistamisessa ja viennissä nykyistä laajemmin, meidän tulee oppia toimimaan poikkihallinnollisesti ja verkostoituneesti. Yhteistyötä tarvitaan – eikä pelkästään yritysten välillä. Virkamiehet, tutkimuslaitokset, yliopistot, valtio, kunnat ja kaupungit tulee saada saman pöydän ääreen löytämään siilot murtavia toimintatapoja.
Liikenne- ja viestintäministeriön Fintrip-ohjelmassa on kehitetty määrätietoisesti verkostomaista toimintamallia oman hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinoimiseksi ja alan toimijoiden verkostojen törmäyttämiseksi. Yhtenä tuloksena on verkosto, joka suunnittelee Arktisen merellisen osaamiskeskuksen perustamista. Tämä hanke yhdistää kaupunkeja, yrityksiä ja ministeriöitä, jokaista omassa roolissaan. Yhteistyötä tarvitaan koulutuksessa, tutkimuksessa, tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja viennissä. Potentiaalisia asiakkaita löytyy kansainvälisistä öljy-yhtiöistä, vakuutusyhtiöistä ja laivanvarustamoista. Osaamiskeskuksen myötä Suomi voi profiloitua arktisen operoinnin osaajaksi, ympäristön puolustajaksi ja cleantechin huippumaaksi.
Suomessa on määrätietoisesti pyritty kehittämään konsepteja verkostomaiseen toimintaan, mutta niiden pystyssä pysymiseen ei ole panostettu. Uusien verkostomaisten toimintatapojen kehittämiseen tarvitaan pitkäkestoista julkista tukea. Tekes ja Suomen Akatemia rahoittavat isoissa ohjelmissa arktista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Toivottavasti myös verkostomaista toimintatapaa tutkitaan ja kehitetään.
Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön yleisen osaston osastopäällikkö.
