Alustatalous liikuttaa myös Suomea

Alustatalous ja alustat ovat nyt vahvasti esillä trendikäsitteinä. Kyse ei kuitenkaan ole tyhjästä puheesta, vaan merkittävästä suuntauksesta, kuten Googlen kaltaiset esimerkit ovat kouriintuntuvasti näyttäneet. Alustatalous tulee myös muuttamaan tapaamme liikkua.

Mitä sitten digitaalisella alustalla tarkoitetaan? Kaikkien yksinkertaisimmilla termi voidaan käsittää teknologiana, joka sallii muun liiketoiminnan kytkeytyvän ja rakentuvan sen päälle.

Verkkokauppa oli ensimmäisiä alustatalouden aloja, mutta alustatalous digitalisoi yhä useampia palveluita. Uudet toimintamallit lyövät itsensä läpi liikennesektorilla, mutta samat toimintamallit muokkaavat työpaikkoja muillakin aloilla. Esimerkkeinä mainittakoon majoituspalveluja tarjoava Airbnb tai suomalaiset ruoka-alan startup-yritykset Wolt ja ResQ. Airbnb ei omista ensimmäistäkään asuntoa eikä Wolt tai ResQ yhtään ravintolaa. He ovat synnyttäneet alustan, jossa tuottajat ja kuluttajat kohtaavat.

Käytännössä alustatalous tarkoittaa resurssien johtamista monesta suunnasta ja siirtymistä sisäisestä optimoinnista ulkoiseen vuorovaikutukseen. Ekosysteemien rakentuminen ja uusien markkinoiden syntyminen edellyttävät ymmärrystä uudenlaisesta arvonmuodostumisen luonteesta.

Pisimmälle vietynä alustataloudessa koko talous tulee hahmottaa laajana systeeminä, ohjelmistoina, sovelluksina, palveluina ja tuotteina, jossa eri toimijat luovat arvoa yhdistämällä fyysisiä ja palveluresurssejaan alustalta toiselle. Nykyaikaisessa digitaalisten alustojen mahdollistamassa taloudessa palvelut rakentuvat toistensa päälle ja sisään, ja eri toimijat palvelevat toisiaan yhdistämällä eri resursseja toistensa hyväksi.

Alustatalouden suomat uudet mahdollisuudet voivat myös tarkoittaa dramaattista ja nopeaa murrosta aiempiin rakenteisiin. Digitalisaatio ei vaikuta vain työn sisältöön vaan myös tapoihin tehdä töitä. Uudet teknologiat, kuten massadata-analyysi, älykäs robotiikka ja automaatio eivät ole keskeisin muutos vaan isoja vaikutuksia työntekoon tulee prosessien muutoksesta.

Nuoret ovat usein olleet ensimmäisiä, jotka ovat alkaneet käyttää näitä uusia alustatalouden palveluilta ja he uskovat myös niiden myönteisiin vaikutuksiin.

Maailman talousfoorumin kyselyssä nuorista 86 % uskoi teknologian lisäävän työpaikkoja ja 14 % vähentävän niitä. Monet nuoret työllistävätkin itsensä näiden palveluiden kautta. Kun tuemme uusien alustojen ja palvelujen syntymistä Suomeen, varmistamme myös työpaikkojen ja verotulojen jäämiseen Suomeen. Muutoin ulkomaiset toimijat tuovat jakamistalouden tänne ja vievät hyödyt muualle.

Alustatalous voi aiheuttaa tarvetta sääntelyn purkuun, ja osin myös uudenlaisen sääntelyn tarvetta. Lainsäätäjällä onkin keskeinen rooli edistää uusien palvelumuotojen leviämistä ja tukea jakamistalouteen liittyvää yrittäjyyttä.

Viron tapaan yrittäjät ja viranomaiset, verottaja mukaan lukien, voisivat yhdessä kehittää uusia toimintamalleja. Viranomaisille jäisi silti monia keinoja varmistaa, että kuluttajansuoja on kohdallaan samoin kuin työntekijöiden oikeudet sekä se, että markkinoilla jo olevia yrityksiä ei kohdella epäoikeudenmukaisesti.

Selvää on, että alusta- ja jakamistalous tarjoaa huimasti myös uusia mahdollisuuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2020 jakamistalouden transaktioiden arvo voi Suomessa olla jo 1,3 miljardia. Kasvu olisi hurjaa verrattuna nykyiseen 100 miljoonan kokonaisarvoon.

Liikenteen osalta resurssien jakamisella on myös olennainen merkitys päästötavoitteiden saavuttamisessa. Jakamistaloudella voidaan parantaa energiatehokkuutta sekä vaikuttaa kulkumuotojakaumiin ja liikennesuoritteisiin.

Ilmastopaneelin mukaan yhteiskäyttöisten liikkumistapojen edistäminen kuuluu kustannustehokkaimpiin tapoihin liikenteen päästöjen vähentämisessä.

Liikenne on digialustojen kannalta potentiaalinen sovellusalue, jossa Suomella on edellytykset olla edelläkävijä datan hyödyntämisessä. Tätä tukee MaaS-konsepti (Mobility as a Service – liikenne palveluna), jota edistetään muun muassa uudella lailla liikenteen palveluista.

MaaSin osalta kehitystä vie huomattavasti eteenpäin uusi laki liikenteen palveluista. Alustatalous perustuu liikenteessäkin datan jakamiselle ja sen hyödyntämiselle. Uudet liikkumisen palvelut rakentuvat pitkälti alustojen päälle. Toimivia matkaketjuja ei voi muodostaa yksin, vaan tarvitaan laajempaa yhteistyötä.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 28.06.2017. Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.