Kompromissi kansainvälisen merenkulun kasvihuonepäästöjen vähentämisestä
Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitean (Marine Environment Protection Commitee, MEPC) kokouksessa 16.-20. marraskuuta valtiot saavuttivat kompromissin säännöistä, joilla kansainvälisen merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään lyhyellä aikavälillä.
Kokouksessa päätettiin säännöistä, joilla säädellään kansainvälisessä liikenteessä olevien alusten hiili-intensiteettiä sekä teknisin että operatiivisin keinoin. Tekninen keino tarkoittaa sitä, että aluksen on saavutettava tietty energiatehokkuuden taso teknisten ratkaisujen kuten roottoripurjeiden avulla. Operatiivinen keino tarkoittaa puolestaan sitä, että aluksen on saavutettava tietty vuosittainen hiili-intensiteettitavoite operatiivisin keinoin kuten aluksen nopeutta alentamalla. Säännöt kirjataan MARPOL-yleissopimukseen ja niillä tähdätään IMO:n alustavan kasvihuonekaasustrategian tavoitteeseen. Sen mukaan kansainvälisen merenkulun hiili-intensiteetti eli hiilidioksidipäästöt suhteessa kuljetussuoritteeseen alenevat vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2008.
Kompromissin heikkous on se, ettei se sisällä tehokkaita rankaisevia sääntöjä, jos alus ei toteuta vaadittuja korjaavia toimia päästöjen vähentämiseksi. Tämä vaikeuttaa vuodelle 2030 asetetun päästöjen vähennystavoitteen saavuttamista. Päästöjä vähentävä vaikutus jää todennäköisesti kauas Suomen ja monen muun valtion toivomasta selkeästi IMO:n tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen linjan mukaisesta tasosta.
Suomi saavutti neuvotteluissa keskeisen tavoitteensa roro- ja ropax-aluksien energiatehokkuutta koskevien vaatimusten osalta. Alusten erityisvaatimukset huomioidaan kansainvälisesti velvoittavissa MARPOL-yleissopimuksen muutoksissa niin, että roro- ja ropax-aluksilla on realistiset mahdollisuudet saavuttaa vaadittu energiatehokkuuden taso.
Neuvottelut tarkentavista säännöistä jatkuvat. Jos sääntelyä tarkentavista ohjesäännöistä ei saada tiukkoja ja selkeitä, kasvihuonekaasupäästöt jatkavat kasvuaan ja IMO ei saavuta tavoitteitaan. Seuraava työryhmän kokous tarkentavista säännöistä järjestetään toukokuussa 2021.
Suomi ajoi kokouksessa omasta aloitteestaan ja menestyksekkäästi selkeitä järjestelyjä merenkulkujärjestön työlle, jotta valtiot ehtivät sopia päästöjen vähennystoimista aiemmin päätetyssä aikataulussa.
Mitä seuraavaksi?
Kokouksen päätös koskien lyhyen aikavälin toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vahvistettaneen seuraavassa IMO:n meriympäristön suojelukomitean kokouksessa kesällä 2021. Vaatimukset alusten energiatehokkuuden ja hiili-intensiteetin parantamiseksi tulisivat voimaan 1.1.2023.
Keskipitkän ja pitkän aikavälin päästöjen vähennyskeinoista neuvottelut jatkuvat. Näitä keinoja olisivat esimerkiksi kansainvälinen polttoainemaksu, muut taloudelliset ohjauskeinot sekä vähähiilisten ja hiilettömien polttoaineiden käyttöönotto.
Kansainvälisen merenkulun vuotuisten kokonaispäästöjen tulee asetetun tavoitteen mukaan laskea vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoteen 2008 verrattuna. Päästöjen arvioidaan kasvavan maailmantaloudesta ja energiamarkkinoista riippuen 90-130 prosenttia vuoden 2008 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jos päästöjä ei vähennetä tehokkaasti.
Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan meri- ja sisävesiliikenteen päästöjen vähentämisestä periaatepäätöstä, joka ohjaisi kansainvälistä vaikuttamistyötä ja linjaisi päästöjen vähentämistä myös kotimaassa. Luonnos periaatepäätökseksi on tarkoitus lähettää lausunnoille loppuvuodesta.
Lisätietoja:
yksikön johtaja Päivi Antikainen, p. 050 382 7101, paivi.antikainen(at)lvm.fi, Twitter @PaiviAntikainen
erityisasiantuntija Eero Hokkanen, p. 050 476 0401, eero.hokkanen(at)lvm.fi, Twitter @eerohokkanen
Tiedote 16.11.2020: Suomi etsii kunnianhimoista ratkaisua merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi
Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organization)
Valtioneuvoston Hankeikkuna: Fossiilittoman liikenteen tiekartta
