Yhteiskunnan uudistamisen ministerityöryhmä
Hallitus tarttuu tekoälyn ja sääntelyn haasteisiin

Yhteiskunnan uudistamisen ministeriryhmä linjasi kokouksessaan 29. huhtikuuta, miten hallitus purkaa ensimmäisessä vaiheessa digitalisaation esteitä julkisessa hallinnossa. Hallitus asetti puoliväliriihessä uusia tavoitteita tekoälyn tehokkaampaan hyödyntämiseen valtionhallinnossa.

Hallitus aikoo käynnistää lainsäädäntöhankkeen, jonka myötä tekoälyä voitaisiin käyttää julkisen hallinnon neuvontatehtävissä. Tekoälyn hyödyntämistä päätösten valmistelussa arvioidaan ensin tarkemmalla analyysilla. Lainsäädännön uudistamisessa varmistetaan hyvän hallinnon periaatteet ja turvataan kansalaisten perustuslailliset oikeudet.

“On tärkeää, että hyödynnämme modernin teknologian mahdollisuudet julkisten palveluiden ja tehokkaan julkisen hallinnon kehittämisessä mutta niin, että ihmisten oikeudet turvataan. Niin sanottu digin esteiden purku on erittäin merkittävä osa tätä kehitystyötä. Lainsäädäntöä on uudistettava, jotta julkinen hallinto voi hyödyntää uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia nykyistä paremmin”, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen sanoo.

Hallituksen tavoitteena on parantaa julkisen hallinnon välistä yhteistyötä tiedon liikkuvuutta lisäämällä. Aiemmin on selvitetty tiedonkulun haasteita ja tehty esityksiä yhteistyön kehittämiseksi esimerkiksi hyvinvointialueiden ja kuntien yhteisissä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) tehtävissä sekä työllisyyttä tukevissa tehtävissä. Työn kuluessa arvioidaan lainsäädännön muutostarpeita.

Kohti digivalmista lainsäädäntöä

Kaikki toimet, joilla parannetaan tiedonkulkua ja sen laatua, lisäävät myös mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä ja muita uusia teknologioita julkisen hallinnon tehostamisessa ja palvelujen laadun kehittämisessä. Työn aikana on tarkoitus kerätä nämä opit yhteisiksi periaatteiksi, joiden työotsikkona on 'digivalmis lainsäädäntö'.

Digiesteiden purkutyön tarkoituksena on helpottaa tiedon liikkumista julkishallinnon tietojärjestelmien välillä, poistaa digitalisaatiota estävää sääntelyä sekä edistää tuottavuutta ja palveluiden toimintaa. Digitalisaation esteitä kartoitettiin avoimella kyselyllä, ja vastausten pohjalta valikoituja haasteita arvioitiin poikkihallinnollisissa ryhmissä.

Ministerit käsittelivät komission strategisia suunnitelmia ja Suomen painopisteitä

Ministerit keskustelivat kokouksessaan myös Euroopan komission strategisista suunnitelmista ja työohjelmasta vuodelle 2025 erityisesti digitalisaation, datatalouden ja tekoälyn näkökulmasta. Suomelle keskeisiä kysymyksiä digiteknologioihin liittyen ovat innovaatio- ja kilpailukykymyönteinen toimintaympäristö, EU:n kyvykkyyksien kasvattaminen ja rahoituksen strateginen kohdentaminen, digitaalisen infrastruktuurin turvallisuus sekä kansainväliset kumppanuudet.

“Meidän on otettava uutta teknologiaa käyttöön riskejä halliten ja hyötyjä maksimoiden. Emme kaipaa lisää sääntelyä. Sen sijaan nykyisiä sääntöjä on sovellettava yhdenmukaisesti sisämarkkinoiden vahvistamiseksi sekä EU:n kyvykkyyksien ja kilpailukyvyn kasvattamiseksi”, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.

Lisäksi ministerit saivat ajankohtaiskatsaukset keskeisiin sotedigiasioihin ja kaupunkipolitiikkaan.

Lisätiedot:  

ICT-johtaja Jarkko Levasma, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 117, jarkko.levasma(at)gov.fi
Osastopäällikkö Laura Eiro, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 342 166, laura.eiro(at)gov.fi