Orpon hallitus budjettiriihessä: Nyt Suomea ryhdytään kääntämään kestävän kasvun uralle

liikenne- ja viestintäministeriömaa- ja metsätalousministeriöoikeusministeriöopetus- ja kulttuuriministeriöpuolustusministeriösisäministeriösosiaali- ja terveysministeriötyö- ja elinkeinoministeriöulkoministeriövaltioneuvoston viestintäosastovaltiovarainministeriöympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 19.9.2023 21.19
Tiedote
Sari Essayah, Riikka Purra, Petteri Orpo ja Anna-Maja Henriksson

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ensimmäisessä budjettiriihessään päättänyt ratkaisuista, joilla Suomea lähdetään kääntämään kestävän kasvun uralle. Hallitus käynnistää työllisyyttä ja kasvua vauhdittavia rakenteellisia uudistuksia, joiden myönteiset vaikutukset julkiseen talouteen näkyvät lähivuosina. Lisäksi hallitus päätti sopeutustoimista.

Hallitus sopi budjettiriihessä talousarvioesityksestä vuodelle 2024 ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027. Hallitus sopi myös vuoden 2023 toisesta lisätalousarvioesityksestä.

”Suomen tilanne on vakava. Siksi hallitusohjelmaan on kirjattu keinot, joilla julkisen talouden suunta on mahdollista kääntää, ja nyt me lähdemme sitä käännöstä tekemään. Joudumme tekemään vaikeita säästöjä. Samaan aikaan pystymme kuitenkin tekemään panostuksia tulevaisuuteen: esimerkiksi koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä puhtaaseen energiaan”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.

Julkisen talouden tilanne on uusien ennusteiden perusteella huolestuttava. Hallitus arvioi, että nyt päätetyt sopeutukset ja tuottavuustoimet yhdistettynä työllisyys- ja kasvutoimiin pysäyttävät julkisen talouden velan kasvun suhteessa BKT:hen. Velkaantuminen uhkaa hyvinvointipalvelujen rahoituspohjaa. Siksi hallitus seuraa hallitusohjelmassa sovittujen uudistusten ja sopeutusten toimeenpanoa ja tekee tarvittaessa lisätoimia, jotta tavoite julkisen talouden velkasuhteen kasvun taittamiseksi ei karkaa.  Hallitus arvioi julkisen talouden tilannetta ja mahdollisten lisätoimien tarvetta puoliväliriihessä.

Hallitus alkaa supistamaan julkisen talouden alijäämää haastavassa tilanteessa. Valtiovarainministeriön päivittyneen ennusteen mukaan verotuotot ovat jäämässä ensi vuonna 1,4 miljardia euroa pienemmäksi kuin ministeriö ennakoi budjettiesityksessään elokuussa. Alijäämää kasvattavat edellisen hallituksen velaksi tekemät pysyvät menolisäykset. Päivittyneen arvion mukaan hyvinvointialueiden menot ylittävät selvästi edellisen hallituksen arvioiman tason vuoden 2025 jälkikäteistarkastuksessa. Korkotason nousu puolestaan kasvattaa valtion velanhoitomenoja yli 2,5 miljardia euroa vuodesta 2022. 

Menoja kasvattavat myös välttämättömät lisäykset puolustukseen ja turvallisuuteen sekä hallituksen panostukset tutkimukseen ja kehitykseen.

”Ilman tämän hallituksen ratkaisuja valtion budjetin menot ensi vuodelle olisivat liki miljardi euroa suuremmat ja alijäämä vuoden 2027 tasolla olisi 2,5 miljardia euroa suurempi. Parempaa aikaa Suomen ja suomalaisten kannalta välttämättömien ratkaisujen tekemiseen ei tule. Meidän on saatava Suomi kestävän kasvun uralle, jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelut myös seuraaville sukupolville”, Orpo sanoo.

Talouden kasvu on kuluvana vuonna heikkoa. Ennusteiden mukaan ensi vuonna kasvu hieman piristyy.

Hallitus päätti riihessään toimista rakennusalan vaikeaan suhdannetilanteeseen. Toimillaan hallitus pyrkii ehkäisemään pidempiaikaisia häiriöitä asuntotuotantoon tai asuntomarkkinoihin. Hallitus seuraa rakennusalan matalan suhdanteen vaikutuksia muihin toimialoihin.

Yksityinen kulutus lähtee ensi vuonna kasvuun. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot nousevat inflaation hidastuessa ja ansiotason noustessa. Hallitus vahvistaa kotitalouksien ostovoimaa keventämällä työn verotusta. Kevennys tehdään kaikkiin tuloluokkiin.  Työttömyysvakuutusmaksun alentaminen tehdään Työllisyysrahaston esityksen mukaisesti.

Palkansaajien verotus kevenee ensi vuonna lähes 400 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon työttömyysvakuutusmaksun alennus. Hallitus huomioi veroratkaisuissaan myös sen, että Suomi tarvitsee lisää korkean osaamisen työpaikkoja ja osaajia. Linjansa mukaisesti hallitus vie verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Suomalaisten ostovoimaa tuetaan myös laskemalla polttoaineveroa.

Hallitus tekee historiallisen mittavat panostukset tutkimukseen ja kehitykseen. Vaalikauden aikana tutkimuksen ja kehityksen rahoitus paranee miljardilla eurolla. Ensi vuonna tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus kasvaa noin 280 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Hallitus muun muassa päätti kvanttitietokoneen rahoituksesta.

Hallitus vahvistaa peruskoulujen rahoituksen tasoa pysyvästi koko vaalikauden aikana 200 miljoonalla eurolla. Vuonna 2024 peruskoulutuksen rahoitusta nostetaan 50 miljoonalla eurolla.

Hallitus panostaa sisäiseen turvallisuuteen. Esimerkiksi poliisien määrää ryhdytään nostamaan kohti hallitusohjelmaan kirjattua 8000 poliisin tavoitetta. Hallitus tekee panostuksia nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseksi. Pelastajakoulutusta vahvistetaan.

Hallitus vauhdittaa siirtymää puhtaaseen energiaan 160 miljoonalla eurolla. EU:n elpymisvälineen varoja suunnataan erityisesti luvituksen keventämiseen, jotta puhtaan energian investointeihin saadaan vauhtia.

Luonnon monimuotoisuutta tuetaan ja luontokatoa estetään jatkamalla ja kehittämällä METSO, HELMI ja NOUSU -ohjelmia. Saaristomeren tilaa parannetaan.

Hallitusohjelmassaan hallitus sopi kasvua tukevasta 4 miljardin euron investointipaketista. Osana investointipakettia hallitus parantaa suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Hallitus purkaa hoitojonoja parantamalla yksityisen hoidon Kela-korvauksia. Kela-korvausten parantamiseen varataan 335 miljoonaa vaalikauden ajaksi. Kokonaisuudessaan Kela-korvausten kehittämisen kokonaisuuden mittaluokka on noin 500 miljoonaa.  Esimerkiksi yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanottojen, psykoterapian ja hammaslääkärin perustutkimuksen Kela-korvaukset nousevat.

Hallitus sopi myös infrapaketin liikenneinvestointien ripeästä etenemisestä. Useita liikennehankkeita saadaan liikkeelle, ja erityisesti päärataa koskevat hankkeet pääsevät vauhtiin. Myös uusien hankkeiden suunnittelu käynnistyy. Toimet Itä-Suomen elinvoiman vahvistamiseksi lähtevät liikkeelle. Hallitus kohdistaa mittavia panostuksia tieverkon korjausvelan kattamiseen.

Budjettiriihessä päätettiin turvata maatalouden ja huoltovarmuuden määrärahat.
 
Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan ja tiedonannossaan edistämään yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja tasa-arvoa. Hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden rahoituksen lisäksi hallitus osoittaa yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja tasa-arvon edistämiseen 6 miljoonaa euroa vuosien 2024–2027 aikana.

Budjettiriihen keskeisiä päätöksiä avataan tarkemmin täällä.

Lisätiedot: Pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Mikko Martikkala, p. 0295 16001, valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren, p. 0295 530 514, opetusministerin erityisavustaja Laura Ollila, p. 0295 330 130, maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja Marjo Loponen, p. 050 308 5411