MAL-sopimukset vaikuttavat oikeaan suuntaan mutta vauhtia tarvitaan lisää
MAL-sopimusten vaikuttavuudesta on valmistunut seurantakatsaus, joka kuvaa miten sopimusten tavoitteet ovat toteutuneet eri seuduilla. MAL-sopimukset ovat valtion ja suurimpien kaupunkiseutujen välisiä sopimuksia maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Sopimuksissa määritellään tavoitteet lähivuosien asuntokaavoitukselle ja -tuotannolle sekä kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle.
Yli puolet suomalaisista asuu MAL-seudulla. Nykyiset, vuonna 2020 laaditut sopimukset ovat voimassa vuoteen 2031 asti, ja konkreettiset toimenpiteet päivitetään neljän vuoden välein. Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseutujen sopimukset laadittiin vasta vuonna 2021, joten niiden seurantatiedoista ei voida tehdä vielä tarkkoja johtopäätöksiä. Seurantatietoa hyödynnetään MAL-sopimusten päivittämisessä ja se tukee kuntien välistä suunnitteluyhteistyötä kaupunkiseuduilla.
”Katsaus osoittaa, että MAL-sopimusten avulla kaupunkiseudut ovat viime vuosien kriiseistä huolimatta onnistuneet kehittymään pääosin kestävään suuntaan. Vaikka lisätoimia esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tarvitaan, olen iloinen siitä, että sopimuksilla on voitu pohjustaa kestäviä elämäntapavalintoja, ja asuntoja on syntynyt liikkumisen kannalta hyviin paikkoihin”, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski toteaa.
Nostoja katsauksen havainnoista
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vain lievässä laskusuunnassa
Liikenteen päästöjen kokonaismäärä ja asukaskohtaiset päästöt MAL-seuduilla ovat laskeneet, mutta päästövähennys on ollut vain noin 15 prosenttia vuosien 2005–2020 välisenä aikana. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulisi myös MAL-seuduilla vähentyä merkittävästi seuraavan 10 vuoden aikana, jotta ilmasto- ja energiastrategian tavoittelema päästöjen puolittuminen vuoteen 2030 mennessä toteutuu.
Kestävien kulkutapojen käyttö melko korkealla tasolla mutta pandemian vaikutus joukkoliikenteeseen oli raju
Ennen koronapandemiaa joukkoliikenteen matkustajamäärien kehitys suhteessa asukasmäärän kehitykseen oli hyvin tasaista. Koronapandemian vaikutukset olivat poikkeuksellisia ja sen myötä matkustus joukkoliikenteessä romahti ja tilanne on palautunut vaihtelevasti seudusta riippuen. Joukkoliikenteen tarjontaan pandemialla ei ollut merkittävää vaikutusta, sillä lipputulojen vähenemistä korvattiin nostamalla julkista rahoitusta. Koronapandemian jälkeen matkustuksen palautuminen on ollut nopeinta Tampereen seudun joukkoliikenteessä ja hitainta Helsingin, Turun, Oulun ja Lahden seudun joukkoliikenteessä.
Helsingin seudulla kestävien kulkutapojen osuus on yli 50 prosenttia. Muilla seuduilla ollaan 40 prosentin tuntumassa. Lahden seudulla kestävien kulkutapojen osuus on vähentynyt.
Asuntojen ja työpaikkojen pitäisi olla paremmin saavutettavissa kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä
Vuosina 2017–2021 taajamat ovat tiivistyneet eniten Tampereen, Helsingin ja Oulun seuduilla. Muista seuduista poiketen Lahden seudulla vuoden 2017 mukaisen taajama-alueen asukastiheys on pysynyt lähes samana. Alhaisin kaupunkiseututaajamien asukastiheys on Turun seudulla.
Uusien asuntojen rakentaminen asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolelle on vaihdellut voimakkaasti eri seuduilla. Osuus on kuitenkin ollut keskimäärin suurin Lahden, Kuopion ja Jyväskylän seuduilla. Tosin samoilla seuduilla uusia asuinhuoneistoja on myös valmistunut vähemmän kuin muilla MAL-seuduilla.
Seutujen kesken on vaihtelua siinä, kuinka hyvin asuinrakentaminen sijoittuu alueille, jotka ovat kestävästi saavutettavissa eli jalankulku- tai joukkoliikennevyöhykkeillä. Eniten asuinrakentaminen on kohdistunut autovyöhykkeelle Turun, Oulun, Lahden ja Jyväskylän seuduilla. Vain Helsingin ja Kuopion seuduilla autovyöhykkeen osuus asuinrakentamisesta on parin viime vuoden aikana pienentynyt.
Kaikilla seuduilla yli 75 prosenttia työpaikoista sijaitsi kestävän liikkumisen vyöhykkeillä vuonna 2020. Väestön sijoittumisessa vaihtelut olivat suurempia: Helsingin seudun väestöstä 82 prosenttia asui kestävän liikkumisen vyöhykkeillä; Oulun 62 prosenttia.
Vuokra-asuntojen ja yksiöiden osuus kasvanut
Suurin osa asuntokannasta, keskimäärin noin puolet, on kaikilla seuduilla omistusasuntoja. Vuokra-asuntojen osuus on kuitenkin kasvanut. Valtaosa asunnoista on kaksioita muilla paitsi Oulun seudulla, mutta yksiöiden osuus on kasvanut viime vuosina; eniten Oulun, Jyväskylän, Helsingin ja Tampereen seuduilla.
Valtion tukeman ARA-asuntotuotannon osuus asuntorakentamisesta on ollut laskusuunnassa kaikilla seuduilla vuodesta 2017. Kuitenkin Helsingissä, Lahdessa ja Jyväskylässä osuus on vuosina 2020–2021 pysynyt ennallaan tai kääntynyt lievään nousuun. ARA-asuntojen osuus asuntokannasta on pienin Oulun seudulla, jossa osuus on myös suhteellisesti eniten vähentynyt.
Asunnottomuuden vähentyminen on jatkunut suurimmissa kaupungeissa, mutta asunnottomuutta esiintyi 96 kunnassa. Helsingissä oli 896 yksin elävää asunnotonta, mikä on 313 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Espoon asunnottomuus väheni 60:llä 373 henkilöön. Muissa suurissa kaupungeissa asunnottomuus lisääntyi tai pysyi ennallaan.
Lähiluonnon saavutettavuus hyvällä tasolla, palveluiden ennallaan
Kaikilla seuduilla lähes 90 prosentilla asukkaista on lähiluontoa enintään 300 metrin etäisyydellä kotoa. Jos tarkastellaan erilaisia laatutekijöitä kuten viheralueen kokoa, metsäisyyttä tai virkistyspalveluja, laadukkaiden viheralueiden saavutettavuus heikkenee ja vaihtelee seuduilla voimakkaammin. Mahdollisuudet saavuttaa laadukas lähiluonto ovat keskimäärin heikommat suurilla kuin pienemmillä kaupunkiseuduilla.
Päivittäistavarakaupoista korkeintaan 500 metrin etäisyydellä asuvien osuus on pysynyt melko vakaana kaikilla seuduilla vuodesta 2017 asti. Osuus on korkein Helsingin seudulla ja matalin Jyväskylän ja Lahden seuduilla. Alakouluikäisistä lapsista yli 80 prosenttia asuu alle kolmen kilometrin päässä koulusta kaikilla seuduilla.
Valtakunnallisesta seurannasta vastaavat ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö, seurantatiedon kokoamisesta ja raportoinnista Suomen ympäristökeskus sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Seurantaindikaattorit on valittu yhteistyössä seutujen kanssa, ja katsaus sisältää myös kaupunkiseutujen oman pohdinnan tuloksista. Seurantakatsauksessa on hyödynnetty muun muassa valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen aineistoja, valtakunnallista yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmää (YKR) sekä rakennus- ja huoneistorekisteriä (RHR). Jatkossa seurantaa on tarkoitus päivittää kahden vuoden välein.
Lisätiedot
Juha Nurmi, ympäristöministeriö, p. 0295 250 181, [email protected]
Maija Tiitu, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 695, [email protected]
Anna Pätynen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, p. 029 534 5363, [email protected]
Mikko Friipyöli, ympäristöministeriö, p. 0295 250 375, [email protected]
Maria Torttila, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 342 237, [email protected]
