Valtioneuvosto: EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelman rahoitusta kohdennettava turvallisuuteen

Hallitus antoi Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälinettä kaudella 2028–2034 käsittelevää asetusehdotusta koskevan kirjelmän eduskunnalle 13.11.2025. Valtioneuvosto suhtautuu ehdotukseen myönteisesti ja korostaa rahoituksen kohdentamista nykyistä vahvemmin muun muassa puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamiseen. 

Verkkojen Eurooppa -asetuksen (Connecting Europe Facility, CEF) tavoitteena on Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen kehittäminen. Ehdotettu rahoitus liikenne- ja energiaverkkojen investointeihin on 72,25 miljardia euroa vuoden 2025 kiinteinä hintoina. Tästä liikenteen toimiin ehdotetaan 45,75 miljardia euroa, josta sotilaallisen liikkuvuuden osuus olisi 15,75 miljardia euroa. Energia-alan toimiin ehdotetaan 26,5 miljardia euroa.

Suomi korostaa sotilaallista liikkuvuutta ja Suomen erityisolosuhteita

Asetusehdotuksessa esitetään korotuksia liikenteen määrärahoihin. Sotilaallisen liikkuvuuden osalta ehdotettu 15,75 miljardin euron määräraha on kymmenkertainen nykyiseen CEF-rahoitukseen verrattuna. Asetusehdotuksessa rahoituksen painopiste on rajat ylittävissä liikenneyhteyksissä. Suomen osalta tällaisina yhteyksinä tunnistetaan ehdotuksessa Uumaja-Luulaja-Oulu-yhteys ja satamat. Lisäksi rahoitusta jaettaisiin älykkään, häiriönsietokykyisen, vähähiilisen ja kestävän Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) valmiiksi saattamiseen.

Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti asetusehdotukseen. Suomi pitää tärkeänä, että rahoitus kohdentuisi kilpailuun perustuen vaikuttavimmille hankkeille. Liikennerahoituksen osalta Suomi pitää tärkeänä, että rahoituskehyksen eri rahoitusvälineet täydentävät toisiaan tarkoituksenmukaisesti.

Suomi kannattaa painotusta sotilaalliseen liikkuvuuteen. Suomelle on keskeistä, että sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta kohdennettaisiin Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen kannalta kriittisimpiin kohteisiin, etenkin itäisen etulinjan maille. Sotilaallisen liikkuvuuden osalta Suomen keskeisin tavoite on, että tulevaa rahoitusta voitaisiin kohdentaa yleiseurooppalaiseen raideleveyteen siirtymiseen.

Suomi pitää tärkeänä, että ehdotuksessa huomioidaan Suomen erityisolosuhteet ja sijainti EU:n itälaidalla, missä rajat ylittäviä maayhteyksiä muiden jäsenvaltioiden kanssa on hyvin vähän. Suomi pitää myös tärkeänä, että rajat ylittävä ulottuvuus laajennetaan koskemaan Suomen osalta laajemmin eurooppalaisia liikennekäytäviä, jotta valtakunnallisen liikennejärjestelmän kannalta kriittisimmät tarpeet olisivat Verkkojen Eurooppa -ohjelman rahoituksen piirissä. Näin Suomi olisi rahoituksen osalta mahdollisimman tasavertaisessa asemassa suhteessa muihin EU-maihin.

Energiasektorilla rahoitusta sähkö- ja vetyverkkoihin sekä älyverkkoihin

Euroopan komissio ehdottaa Verkkojen Eurooppa rahoituksen merkittävää lisäämistä energiasektorilla. Energia-alalla sen tavoitteena on vahvistaa energiaunionin toimintaa, energiamarkkinoiden yhdentymistä ja kilpailukykyä sekä varmistaa kohtuuhintainen ja turvallinen energiansaanti. Samalla edistetään ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista vuoteen 2030 ja ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.

Energian siirtoverkkojen laajentaminen ja modernisointi on keskeinen edellytys uusiutuvan energian käyttöönotolle, teollisuuden sähköistämiselle ja hiilestä irtautumiselle sekä sisämarkkinoiden toimivuudelle. Energia-infrastruktuurin kehittäminen tukee myös EU:n energiaomavaraisuutta, kilpailukykyä sekä ilmasto- ja energiatavoitteita.

Suomi pitää tärkeänä, että Verkkojen Eurooppa -rahoitusta käytetään jatkossakin vain valtioiden välisiin infrastruktuurihankkeisiin. Suomi on saanut aiemmin rahoitusta muun muassa Fingridin sähkönsiirron Estlink2 -merikaapeliin rakentamiseen Viroon, Aurora Line -sähköyhdysjohdon rakentamiseen Ruotsiin ja Balticconnector-kaasuputken rakentamiseen Viroon.

CEF-asetus on osa EU:n monivuotisen rahoituskauden pakettia

CEF-ohjelmaa koskeva asetusehdotus on osa EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä, joka julkaistiin 16.7.2025. Asetuksella perustettaisiin CEF-ohjelma ja vahvistettaisiin sen tavoitteet, talousarvio vuosille 2028–2034 sekä EU:n rahoitusmuodot ja säännöt rahoituksen myöntämiselle.

Asetusehdotus on voimassa olevaa CEF-asetus yleisluontoisempi, joten tulevina vuosina valmisteltavassa työohjelmassa tullaan määrittelemään tarkemmin rahoituksen jaon kriteerit ja eri rahoitustasot. Asetusehdotuksessa ei käsitellä myöskään avustuskelpoisia hankkeita tai tarkempia määrärahatasoja.

Digitaalista viestintäinfraa ei jatkossa rahoitettaisi osana Verkkojen Eurooppa -ohjelmaa, vaan sitä rahoitettaisiin kilpailukykyrahastosta.

Mitä seuraavaksi?

U-kirje menee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. 

Euroopan komission asetusehdotusta käsitellään EU:n neuvostossa, jonka toimintaan Suomi osallistuu aktiivisesti. EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Tanska tavoittelee neuvoston yleisnäkemystä vuoden 2025 loppuun mennessä.

Lisätietoja:

liikenne- ja viestintäministeriö:

liikenneneuvos Kaisa Kuukasjärvi, p. 0295 342 030, [email protected] 

työ- ja elinkeinoministeriö:

neuvotteleva virkamies Maria Kekki, p. 0295 047 108, [email protected]