Uuden ajan liikennepolitiikan suuntaviivat määritelty

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 12.4.2012 13.59 | Julkaistu suomeksi 24.11.2015 klo 14.41
Tiedote

Liikennepolitiikkaa tulee suunnitella osana koko yhteiskunnan kehittämistä. Tiivis yhteistyö eri hallinnonalojen kesken luo toimivimmat edellytykset toimivalle liikennejärjestelmälle ja yhdyskuntarakenteelle. Tarvitaan uudenlaista ajattelua, jotta yhteiskunnan toimintoja voidaan tehostaa ja käyttää yhteisiä voimavaroja järkevästi.

Hallitus antoi liikennepoliittisen selonteon eduskunnalle 12. huhtikuuta. Siinä linjataan liikennepolitiikkaa vuosille 2012-2022.


Liikenneratkaisuja kehitetään osana muuta yhteiskuntaa - meri- ja lentoliikenteelle omat strategiat

Hallitusohjelmassa painotetaan liikennepolitiikan kytkemistä kokonaisvaltaisesti elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden sekä alueiden kehittämiseen. Toimivaa liikennepolitiikkaa tehdään yhteistyöllä usean ministeriön voimin. Sektoritarkastelu ei riitä, vaan tarvitaan yhteiskunnallisen kokonaisvaikuttavuuden parantamista. Erityisesti vahvistetaan liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön yhteistyötä.

Merenkulun elinvoimaisuus on Suomen kilpailukyvylle ensiarvoisen tärkeää. Merenkulun toimintaedellytysten varmistamiseksi toteutetaan laaja-alainen kansallinen meristrategia. Liikennesektorin osalta strategiassa linjataan muun muassa sopeutumista kiristyviin ympäristömääräyksiin, tukipolitiikkaa, väylämaksujen uudistamista, jäänmurtokaluston hankintaa sekä satama- ja telakka-asioita.

Myös lentoliikenteelle laaditaan strategia. Siinä selvitetään lentoliikenteen tulevaisuuden näkymiä, arvioidaan Suomen lentoasemaverkoston tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion asemaa lentoliikennepalvelujen järjestämisessä.


Rohkeutta uudenlaiseen ajatteluun

Uudenlaisella ajattelulla ja yhteistyöllä on mahdollista parantaa merkittävästi toiminnan vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Liikennepoliittiseen selontekoon liittyvissä kokeiluissa selvitettiin muun muassa uusia tehokkaampia tapoja valtion ja kuntien hankkimien henkilökuljetuspalvelujen järjestämiseen ja teiden yhteysvälihankkeiden suunnitteluun.

Kokeilut osoittivat, että liikenteen ongelmia saadaan ratkaistua nykyistä toimivammin, kun tehdään yhteistyötä, käytetään monipuolisia keinoja, panostetaan asiakkaisiin ja osallistetaan eri tahot tekemiseen. Tulevien vuosien liikenneinvestointien suunnitelmat arvioidaan uudelleen kustannustehokkaamman ja tienkäyttäjiä, tienvarsien asukkaita, kuntia ja elinkeinoelämää laajasti palvelevien ratkaisujen löytämiseksi.


Investointeja tehdään ja raideliikenteeseen panostetaan

Liikenteen rahoituksen painopistettä siirretään uusista liikenneinvestoinneista nykyisen liikenneverkon ylläpitämiseen. Ihmisten arjen liikkumisen sujuvuus korostuu. Hallitus päätti kehysriihessä 22.3.2012 tällä hallituskaudella aloitettavista liikenneinvestoinneista. Historiallisesti nyt hallitus myönsi ratahankkeisiin enemmän rahaa kuin teihin. Junaliikenteen aikataulujen täsmällisyyden parantamiseksi korjataan routavaurioita koko rataverkolla ja lisätään pääradan kapasiteettia etelässä, millä on suuri vaikutus junaliikenteen täsmällisyyteen koko maassa.

Selontekoon sisältyy kahdelle seuraavalle hallituskaudelle ulottuva investointiohjelma, joka on suunnittelua ohjaava. Liikennepolitiikan pitkäjänteisyyden takaamiseksi hallitus teki periaatepäätöksen kolmesta seuraavalla hallituskaudella käynnistettävästä ratahankkeesta, joista merkittävin on Pisara-rata.


Joukkoliikennettä kehitetään voimakkaasti

Joukkoliikenteen osuutta voidaan kasvattaa, mikäli suurissa kaupungeissa panostetaan joukkoliikenteeseen. Hallitus sitoutuu avustamaan Turun ja Tampereen pikaraitiotiehankkeita 30 prosentin maksuosuudella. Päätökset tehdään aikanaan erikseen riippuen hankkeen kustannuksista ja laajuudesta. Valtio sitoutuu myös kaupunkiratojen rahoittamiseen suurissa kaupungeissa 50 prosentin rahoitusosuudella.

Maaseudulla kehitetään kutsujoukkoliikennettä. Eri hallinnonalojen henkilökuljetuksia, esim. koulukyytejä, sosiaali- ja terveystoimen kuljetuksia ja Kelan henkilökuljetuksia yhdistämällä saadaan kustannussäästöjä. Vapautuneet varat voidaan ohjata joukkoliikenteen kehittämiseen ja henkilökuljetusten varmistamiseen myös tulevaisuudessa.


Ympäristöystävällisempää liikennettä

Valtio haluaa toimia esimerkkinä ympäristöasioissa. Valtio asettaa organisaatioilleen vuosittaiset päästörajat, joilla ohjataan ajoneuvohankintoja ja kuljetusjärjestelyjä. Valtio on valmis edistämään vähäpäästöisen ajoneuvoteknologian kehittämistä veroratkaisuin. Vero- ja maksupolitiikalla, liikenteen uudella hinnoittelulla, voidaan ohjata liikennettä kestävämpien ratkaisujen suuntaan.


Avoimella valmistelulla yhteiseen lopputulokseen

Liikennepoliittisen selonteon valmistelu oli poikkeuksellisen avointa. Valmistelua johti liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä liikenneministeri Merja Kyllösen johdolla. Ministerityöryhmän tukena oli liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön, valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehistä koostuva ryhmä. Liikennehallinnon sidosryhmät olivat tiiviisti mukana selonteon valmistelussa.


Lisätietoja:
liikenneministerin erityisavustaja Sauli Hievanen, p. 0400 165 004
yksikön päällikkö Mikael Nyberg, p. 040 837 8794
liikenneneuvos Piia Karjalainen, p. 040 500 6410


Merja Kyllönen