Pisara+ -selvitys valmistui

Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu kahdeksan kilometriä pitkä rautatietunneli, joka helpottaa päärautatieaseman ruuhkaa. Vuosina 2012-2017 laadittu Pisararadan suunnitelma on ollut lähtökohtana kevään 2019 aikana tehdylle Pisara+ -selvitykselle. Ratasuunnitelmaa on tarkasteltu osittain muuttunutta tilannetta vasten. Mahdolliset nopeat junayhteydet muualta Suomesta lisäävät tarvetta Helsingin ratapihalle vaadittavalle kapasiteetille.

Pisararadan tavoitteena on kasvattaa kaukojunaliikenteen kapasiteettia Helsingin ratapihalla ja säilyttää lähijunaliikenteen palvelutaso vähintään nykyisellä tasolla. Tällä hetkellä päärautatieasemalle saapuu pääradan suunnasta ruuhkatunnin aikana noin kymmenen junaa, jotka käyttävät kaukoliikenteen ratakapasiteettia. Tavoitteeksi asetettiin pääradan ja suunnitellun Lentoradan suunnan kaukojunaliikenteen kasvu 20 junaan ruuhkahuipputunnin aikana.

Pisararadan liikennöinnin vaihtoehtoja on nyt selvitetty. Kehäradan ja Pisararadan myötä syntyvällä ympyrälinjalla kaupunkijunaliikenteen häiriöherkkyys kasvaisi, koska reitillä ei ole pääteasemaa, jolla aikataulut tasataan. Haasteisiin vastataan Pisara+ -toimenpidepaketilla, johon kuuluvat Pisararadan lisäksi muun muassa kaupunkijunaliikenteen varikot ja uusi Lapinkylän ajantasausasema Kehäradalla. Myös investoiminen Espoon kaupunkirataan Kauklahteen on edellytys kokonaisuudelle. Lisäksi tarkasteltiin radan vaiheittaista toteuttamista ja tutkittiin vaihtoehtoja Pisara+ -toimenpidekokonaisuudelle Helsingin ratapihan kapasiteetin kasvattamiseksi. Ilman lisätoimenpiteitä Pisararata ei täytä sille asetettuja tavoitteita ja vaikutukset seudun joukkoliikennematkustajille olisivat negatiiviset. Selvitys myös osoitti, ettei Pisararataa voi rakentaa vaiheittain. 

Selvityksen johtopäätökset

1. Selvityksessä on löydetty Pisara+ -toimenpidepaketti, jonka avulla mahdollistetaan lisäkapasiteetti Helsingin ratapihalle tilanteessa, jossa Pasilan pohjoispuolelle toteutetaan uutta kaukoliikenteen kapasiteettia (Lentorata).

2. HSL:n teettämän kysyntäselvityksen mukaan Pisara+ -toimenpidepaketin myötä Pisararadan vaikutukset Helsingin seudun lähijunaliikenteen käyttäjille ovat neutraalit, mutta vaikutukset vaihtelevat alueittain. 

3. Ilman toimenpidepaketissa tunnistettuja toimenpiteitä ei Pisararata täytä sille asetettuja tavoitteita. Toimenpiteiden suunnittelu tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti ja varmistaa toimenpidepaketin toteuttamisvalmius. 

Pisararadan mahdollistavat toimenpiteet

Pisararadan myötä kaupunkijunaliikenteen liikennöinti muuttuu merkittävästi, jolloin liikenteen luotettavuus on taattava.  Kaukojunaliikenteen kapasiteetin kriittisiksi toimenpiteiksi on tunnistettu pääradan ja Rantaradan uudet kaupunkijunaliikenteen varikot, joita ilman Helsingin ratapihalta ei vapaudu kapasiteettia. Kaukojunaliikenteen kapasiteetin kasvattaminen on riippuvainen uusista kaupunkijunaliikenteen varikoista, sillä Ilmalan varikolta ei ole mahdollista aloittaa liikennettä suoraan Pisararadalle. Ilmalasta liikennöinnin aloittavat kaupunkijunat veisivät edelleen Helsingin ratapihalta kapasiteettia.

Toimenpidepakettiin kuuluu Pisararadan ja varikoiden lisäksi ajantasausasema, häiriönhallinnan toimenpiteitä kuten sivuraiteita sekä nykyisen rataverkon pieniä korjaustarpeita. Pisara+ -selvityksen mukainen kustannusarvio on 1,6-1,8 miljardia euroa. Pelkän Pisararadan ratasuunnitelman kustannusarvio oli 1,3 miljardia euroa vuonna 2017. Yksi edellytys Pisararadalle ja toimivalle lähijunaliikenteelle on Espoon kaupunkirata Leppävaarasta Kauklahteen. 

Selvityksen perusteella voidaan todeta, että ilman nyt tunnistettuja toimenpiteitä Pisararadalle asetetut tavoitteet eivät toteudu. Kokonaisuudessaan Pisara+ -toimenpidepaketti parantaisi vain hieman Helsingin seudun lähijunaliikenteen yhteyksiä.

Rataverkon kehittämistoimenpiteet lyhyesti

Pisaran muotoista rataa on suunniteltu Pasilasta tunnelia pitkin Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan. Ideana on, että Keravan ja Rantaradan kaupunkijunat (nykyiset A, I, P, K ja N -junat) ajaisivat Helsingin keskustan läpi tunnelissa ja kaukojunat ajaisivat suoraan ratapihalle.

Nopeat junayhteydet muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle parantavat maan kilpailukykyä ja mahdollistavat osaltaan valtioneuvoston asettamien liikenteen päästövähennystavoitteiden toteutumista. Kaupunkijunaliikenne edistää ilmastoystävällistä liikkumista ja joukkoliikenteen käyttöä. Pisara+ -toimenpidepaketista tai siihen sisältyvistä toimenpiteistä ei ole toteutuspäätöksiä. 

Lentorata on Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta pääradalle suunniteltu rata, joka on tarkoitettu etenkin kaukojunille. Lentoradan toteuttaminen riippuu hankeyhtiöihin liittyvien päätösten toimeenpanosta, joita talouspoliittinen ministerivaliokunta esitti helmikuussa 2019 raideliikenteen investointien kehittämiseksi.

Pisara+ -selvityksen tekijät

Selvityksen toteuttivat Väylävirasto ja Ramboll Finland Oy. Työn ohjaukseen osallistuivat liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi Helsingin kaupunki, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL ja Vantaan kaupunki. Pisara+ liikenteellinen toimenpideselvitys julkaistaan Väyläviraston julkaisusarjassa toukokuussa. Linkki yhteenvetoon on ohessa.

Lisätietoja:

osastopäällikkö Sabina Lindström, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 040 527 6103, [email protected]
toimialajohtaja Mirja Noukka, Väylävirasto, p. 029 534 3024. [email protected]
va. maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen, Helsingin kaupunki, p. 040 334 2289, [email protected]
liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen, Helsingin kaupunki, p. 050 686 33, [email protected]
osastonjohtaja Sini Puntanen, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä, HSL, p. 040 501 3362, [email protected]