Suomi vaikuttaa EU:ssa viestintäverkkojen käyttöönoton ja kehittämisen vauhdittamiseksi

Euroopan komissio julkaisi 21.2.2024 valkoisen kirjan, jossa esitetään visio EU:n digitaalisen infrastruktuurin tulevaisuuden tarpeista. Liikenne- ja viestintäministeriö informoi eduskuntaa valkoisesta kirjasta e-kirjelmällä 7.6.2024.

Euroopan komissio esittelee valkoisessa kirjassa digitaalisen infrastruktuurin kehittämisen trendejä ja haasteita sekä esittää kaksitoista ehdotusta haasteiden ratkaisemiseksi. Haasteet koskevat investointeja ja teknologiapohjan vahvistamista. Toimenpide-ehdotukset on jaettu kolmeen kategoriaan:

1. teollisuus- ja teknologiapolitiikka
2. sisämarkkinoita kehittävät toimet
3. turvallisuutta kehittävät toimet.

Komission ehdotukset pohjaavat EU:n digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmaan. Suomen näkemyksen mukaan EU:n sähköisen viestinnän sisämarkkinoita tulee kehittää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden ja Euroopan globaalin kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Suomessa on globaalia liiketoimintaa ja maailmanluokan tutkimusta erityisesti langattomissa viestintäverkoissa. Viestintäverkkojen kehittämisen ja käyttöönoton johtavana maana Suomi vaikuttaa aktiivisesti valkoisen kirjan pohjalta annettaviin komission aloitteisiin. Tavoitteena on edistää valokuitu- ja 5G-verkkojen nopeaa rakentumista, Euroopan teknologisen johtajuuden ylläpitämistä sekä 6G-teknologian varhaista käyttöönottoa kaikkialla EU:ssa.

Valkoisen kirjan yhteydessä Euroopan komissio julkaisi suosituksen turvallisista ja häiriösietokykyisistä merenalaisista kaapeli-infrastruktuureista. Suomi suhtautuu myönteisesti erityisesti siihen, että merikaapeli-infran turvallisuutta ja häiriösietokykyä edistetään yhteisesti ja kokonaisvaltaisesti.

Suomi tavoittelee taajuuksien nopeaa ja kohtuuhintaista käyttöönottoa EU:ssa

Suomi peräänkuuluttaa kunnianhimoisia tavoitteita langattomien viestintäverkkojen innovaatioille ja kehittämiselle. Suomi pitää tärkeänä laaja-alaista lähestymistapaa langattomien viestintäverkkojen kehittymiseen, jotta muun muassa pilviteknologiat, tekoäly ja reuna- ja kvanttilaskenta voidaan ottaa huomioon.

Suomi pitää tärkeänä, että sähköisen viestinnän sääntely on pääasiassa markkinaehtoista ja teknologianeutraalia. Taajuuspolitiikan, verkkotoimilupien, keskusverkkojen ja yleispalvelun sääntelyn tulee jatkossakin mahdollistaa kansallisten erityisolosuhteiden ja kansallisen turvallisuuden huomioiminen.

Suomi pitää tärkeänä, että rajallisten sekä yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittävien radiotaajuuksien käyttö on EU:ssa mahdollisimman tehokasta. Suomi pitää tärkeänä, että taajuuksien käyttöoikeuksista ja niiden yksityiskohtaisista ehdoista päätetään jatkossakin pääasiassa kansallisella tasolla, sillä jäsenmailla on kansallisia eroja. Lisäksi maanpuolustuksen ja viranomaisverkkojen taajuustarpeet tulee voida huomioida kansallisesti myös jatkossa.

Suomen mukaan taajuuspolitiikan tavoitteena tulisi olla jäsenvaltioiden sitoutuminen taajuuksien nopeaan ja kohtuuhintaiseen käyttöönottoon, eikä nopeammin eteneviä jäsenmaita saa hidastaa. Taajuuksien käyttöä tulisi tehostaa olemassa olevien sääntelykeinojen ja rakenteiden puitteissa. 

Suomi ei halua lisää sääntelyä sisämarkkinoille

Suomi pitää tärkeänä Euroopan komission tavoitetta markkinasääntelyn ja kilpailuoikeudellisen sääntelyn johdonmukaisuudesta. Suomi katsoo, että sisämarkkinoilla tulisi pidättäytyä lisäsääntelystä. Sen sijaan pitäisi keskittyä sääntelyn yhdenmukaiseen ja ennakoitavaan toimeenpanoon, viranomaisyhteistyön tiivistämiseen ja hallinnollisen taakan vähentämiseen. 

Suomi katsoo, että sähköisen viestinnän yleispalvelu on tarkoitettu loppukäyttäjien viimesijaiseksi peruspalvelujen turvaverkoksi. Yleispalvelun tason on jatkossakin huomioitava kansalliset erityispiirteet ja yleispalvelu tulee voida toteuttaa teknologianeutraalisti. Suomi suhtautuu varauksella yleispalvelun rahoituspohjan laajentamiseen.

Mitä seuraavaksi?

Euroopan komissio on käynnistänyt ehdotuksista kuulemisen, joka on käynnissä 30.6.2024 asti. Suomi vastaa kuulemiseen e-kirjelmässä esitetyn kannan pohjalta.

Suomi vaikuttaa aktiivisesti aloitteisiin, joita Euroopan komissio antaa valkoisen kirjan pohjalta.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Lauri Mustonen, p. 0295 342 252, [email protected]

johtava asiantuntija Kaisa Kopra, p. 0295 342 066, [email protected]