Sadan megan laajakaista kaikkien saataville 2015

Hallitus käsitteli iltakoulussaan 17. syyskuuta viestintäministeri Suvi Lindénin ehdotusta kansalliseksi toimintasuunnitelmaksi korkeatasoisen laajakaistaverkon saatavuudesta kaikkialla maassa.

Ehdotus perustuu kansliapäällikkö Harri Pursiaisen laajakaistaselvitykseen. Tavoitteiden saavuttamisesta on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös.

Hallitus linjasi iltakoulussa, että nopeiden laajakaistayhteyksien tulisi olla vuoden 2015 loppuun mennessä kysynnän mukaan lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuvilla koko maassa.

Nopeutta runkoyhteyksillä tulisi olla vähintään 100 megabittiä sekunnissa. Etäisyys tilaajalta lähimpään valokuitu- tai kaapeliverkkoon saisi olla korkeintaan kaksi kilometriä.

Välitavoitteena 1 Mbit/s
perusnopeus

Viestintäministeri Lindén pitää hallitukselle esiteltyjen tavoitteiden toteuttamista historiallisena harppauksena tietoyhteiskunnan kehityksessä. Hallituksen linjauksilla halutaan varmistaa, että viestintäverkot ovat yhteiskunnan tarpeiden tasalla nyt ja tulevaisuudessa.

- Kansalaiset ja elinkeinoelämä tarvitsevat yhä tehokkaampaa tiedonsiirtoa. Tätä edellyttävät muun muassa etätyö, yritystoiminta, sähköinen asiointi sekä sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen käyttö, Lindén toteaa.

Myös televisiotoiminta on tulevina vuosina murroksen edessä, kun ohjelmien jakelukanavat monipuolistuvat ja teräväpiirtolähetykset tekevät tuloaan. Tässä nopea laajakaista on oleellinen tekijä, Lindén tiivistää.

Nopeustavoitetta kohti edetään Lindénin esityksen pohjalta asteittain. Välitavoitteena on yleispalveluun sisältyvän laajakaistanopeuden nostaminen keskimäärin yhteen megabittiin sekunnissa. Lakiesitys asiasta annetaan eduskunnalle tämän vuoden aikana.

Välitavoitteen ja vuoden 2015 tavoitteen toteutumista seurataan vuosittain. Vuonna 2012 aletaan laatia toimintasuunnitelmaa, jolla varaudutaan vuoden 2015 jälkeiseen tilanteeseen.

Kannattamattomiin kohteisiin
julkista rahoitusta

Nopeiden viestintäverkkojen alueellisesti tasapuolinen tarjonta ei Pursiaisen selvityksen mukaan onnistu yksinomaan kaupalliselta pohjalta.

- Ketään ei voi jättää arjen tietoyhteiskunnan ulkopuolelle. Kun tarvittavaa televerkkoa ei synny kaikilta osin markkinaehtoisesti, sen rakentamista on tuettava julkisella rahalla, Lindén vahvistaa.

Raportissa ehdotetaan, että valtio, maakunnat ja kunnat osallistuisivat televerkon parantamiskustannuksiin niiltä osin, kuin vuoden 2015 tavoitetasoa ei pystytä saavuttamaan kaupallisesti. Tarkoitus on, että maakuntien liitot kilpailuttaisivat rakentamisen teleyritysten kesken.

Valtion osuuden rahoittamiseksi selvitysmies ehdottaa, että eräät jakoon tulevat radiotaajuudet huutokaupataan. Jos huutokauppatulot eivät riitä valtion teleinfrastruktuurin rakentamistukeen, puuttuva osa rahoitettaisiin teleyrityksiltä perittävällä televerkon tasausmaksulla. Määräaikainen maksu perustuisi teleyritysten laajakaistaliittymien määrään.

Hallitus ottaa rahoituskysymyksiin kantaa myöhemmin periaatepäätöksen valmistelun yhteydessä.

Valtion tuki koskisi verkkojen rakentamista. Käyttäjä hankkii ja kustantaa tilaajayhteytensä jatkossakin itse, ja päättää myös tilaamansa yhteyden nopeudesta ja teknologiasta. Kansalaisten tasa-arvoa edistää vuonna 2009 laajeneva kotitalousvähennys, jota voidaan käyttää myös tieto- ja viestintätekniikan asennustöihin.

Lisätietoja

erityisavustaja Aleksi Randell, puh. (09) 160 28324 tai 0400 500 822
selvitysmies, kansliapäällikkö Harri Pursiainen, puh. (09) 160 28389 tai 0500 787 742