Liikenne 12 -suunnitelma tukee kestävämmän liikennejärjestelmän kehittämistä
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma eli Liikenne 12 -suunnitelma ohjaa liikennejärjestelmän kehittämistä Suomessa. Suunnitelmassa eri liikennemuotoja – myös kestäviä kulkutapoja kuten joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä – tarkastellaan osana liikennejärjestelmän kokonaisuutta. Näin eri osat kytkeytyvät yhteen jo strategisella tasolla, eikä valmistelu rajaudu yksittäisiin näkökulmiin.
Kestävässä liikkumisessa on kyse taloudellisista, turvallisista ja ympäristön kannalta suotuisista kulkutavoista, jotka tukevat myös hyvinvointia. Kestävä liikenne parantaa liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta. Se tukee myös kansanterveyttä ja tuo siten pitkällä aikavälillä säästöjä koko yhteiskunnalle. Yksilötasolla kestävä liikkuminen tuo valinnanvapautta ja yhteiskunnan tasolla vähentää haavoittuvuutta. Siksi kestävä liikkuminen on olennainen osa valtakunnallista suunnittelua.
Julkisen talouden niukkuus on heijastunut Liikenne 12 -suunnitelman päivitykseen. Rajalliset resurssit täytyy käyttää mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti. Kestävää liikkumista tuetaan muun muassa tietopohjaa ja hyötyjen arviointia kehittämällä.
Osana Liikenne 12 -suunnitelman toimeenpanoa valmistellaan muun muassa Euroopan laajuista TEN-T-liikenneverkkoa koskevan asetuksen mukainen kestävän kaupunkiliikenteen ohjelma. Lisäksi valmisteilla on Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitteluopas. Molemmat tukevat kestävän liikkumisen huomioimista seudullisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Myös uusia rahoitusmahdollisuuksia oikeudenmukaisen ja vähäpäästöisen liikenteen edistämiseksi tarkastellaan. Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset ovat keskeinen väline kestävän liikennejärjestelmän edistämisessä, joten niiden kehittämiseen ja vaikuttavuuteen liittyviä tarpeita on huomioitu suunnitelmassa.
Valmistelijoille Liikenne 12 -suunnitelma laajentaa perspektiiviä omasta vastuualueesta liikennejärjestelmän kokonaisuuteen. Esimerkiksi joukkoliikenteen palvelut ja infrastruktuuri käsitellään usein erillään, vaikka ne kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Suunnitelman päivittäminen ja siihen liittyvät keskustelut sidosryhmien kanssa ovat antaneet mahdollisuuden pohtia kehityskohteita pidemmällä aikavälillä. Keskustelu helposti kilpistyy euroihin, mutta arvokkainta silti on prosessi kohti jaettua näkemystä siitä, mihin ne eurot haluttaisiin käyttää ja minkälaisia vaikutuksia niillä saada aikaan.
Toimiva, turvallinen ja kestävä liikennejärjestelmä ei synny yksittäisillä toimilla vaan toisiaan tukevilla ratkaisuilla. Liikennejärjestelmän tulisi edistää kestävää, sujuvaa ja saavutettavaa arkea – niin, että liikkuminen on mahdollista kaikille.
Edgar Pyhälä
erityisasiantuntija
Tiia Orjasniemi
neuvotteleva virkamies