EU ei ole vain sääntelijä, vaan arjen turvaaja

Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan unioniin 1.1.1995. Olemme olleet osa EU:n sisämarkkinoita jo 30 vuoden ajan. Sittemmin EU:n on liittynyt 13 uutta jäsenmaata ja yksi, Britannia, on lähtenyt. Neuvottelupöydät jaetaan nykyään 27 jäsenmaan kesken. Unioni, kuten Suomikin, on muuttunut merkittävästi näiden vuosien aikana.

Kansainvälinen järjestys on murroksessa. EU:n kyky vastata sekä kiristyvään valtakamppailuun että geopoliittisen epävakauden haasteisiin on noussut keskiöön. Suomi on verrattain pieni jäsenmaa, joten on meidän etumme toimia osana suurempaa yhteisöä. Yhdessä pääsemme pidemmälle ja toimillamme on enemmän painoarvoa. Vientivetoisena maana Suomelle on tärkeää, että se voi käydä kauppaa sisämarkkinoilla. EU:n kauppasopimukset avaavat ovia myös maailmalle.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla EU:n vaikutus näkyy arjessa. Esimerkiksi liikenneturvallisuutta edistävä ajokorttisääntely sekä älylaitteiden ja ohjelmistojen kyberturvallisuussääntely ovat lähtöisin Brysselistä. EU ei siis ole vain sääntelijä, vaan arjen turvaaja sekä fyysisessä että digitaalisessa ympäristössä. On tärkeää, että olemme aktiivisesti mukana vaikuttamassa EU-lainsäädännön muodostumiseen. Jos emme ole, joku muu tekee sen puolestamme. Päätöksentekoon vaikuttaminen vaatii osaamista ja riittäviä resursseja.

Vaikka EU:n päätöksenteko saattaa tuntua etäiseltä, sen vaikutukset ovat hyvin konkreettisia. Elintarvikkeemme täyttävät maailman tiukimpiin kuuluvat turvallisuus- ja laatuvaatimukset ja ympäristönsuojelun taso on korkea siksi, että EU asettaa yhteiset säännöt. Tavarat puolestaan kuljetetaan kauppoihimme liikennesektorin yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Työntekijöiden oikeuksista pidetään huolta ja espanjalaiset tomaatit eivät pilaannu tullimuodollisuuksien takia jo matkalla. Ilman yhteistä sääntelyä kuluttajan asema olisi heikompi ja arjen laatu epävarmempi.

EU:n rooli Suomen turvallisuuspolitiikassa on korostunut. EU ei ole pelkkä talousliitto, vaan yhä vahvemmin turvallisuusyhteisö. Sen kautta Suomi voi vaikuttaa, suojautua ja rakentaa vakautta. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, kriisinhallintaoperaatiot ja kyky vastata hybridiuhkiin tekevät EU:sta keskeisen osan Suomen turvallisuusstrategiaa – Nato-jäsenyyden rinnalla.

Tämä näkyy vahvasti työssämme. Työmme ytimessä ovat niin sotilaallisen liikkuvuuden kehittäminen ja uudet liikenneyhteydet kuin kyberturvallisuuden kasvavat haasteet. Pyrimmekin pitämään yhteiskunnan pyörät pyörimässä – tilanteessa kuin tilanteessa, osana suurempaa eurooppalaista yhteisöä.

Elisa Vornanen
erityisasiantuntija, tieto- ja turvallisuusosasto