Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen: Viestintäfoorumin avajaispuhe
Viestintäfoorumi Pörssisalissa, Helsingissä 5.3.2014, puhe muutosvarauksin
Rakkaat vieraat,
Sydämellisesti tervetuloa viestintäfoorumiin! Upeaa nähdä näin mittava osallistujajoukko. Tämän Pörssitalon katon alle on kerääntynyt maamme terävin viestintäalan osaaminen. Olen iloinen mahdollisuudesta puhua juuri teille. Hahmottelen puheessani hieman Suomen kilpailuvaltteja ja tulevaisuuden rakennuspaloja viestinnän näkökulmasta, luottamuksen merkitystä ja ajankohtaista media-alan tilannetta. Digimurros muuttaa maailmaa hirmuista vauhtia, mutta olen varma, että teidän osaamisenne avulla kelkkamme pysyy vauhdissa mukana paremmin kuin hyvin.
Mistä moiset kehut? Siksi, että välillä täytyy osata kehua ja luottaa. Juuri luottamus korostuu taloudellisesti hankalina aikoina, joiden keskellä yhä elämme. Haasteista huolimatta uskon nimittäin vakaasti internetin ja digitaalisten palveluiden tarjoavan majakanvalon, jonka avulla sumusta navigoidaan ulos. Niinpä juuri teidän tulee puhkua itseluottamusta ja intoa. Se on oleellisessa osassa, kun pyrimme hyödyntämään uusia digiajan mahdollisuuksia.
Me kaikki varmasti tiedämme, kuinka suuria ovia on avautumassa. Euroopan komissio selvitti hiljattain sovellusalan tarjoamaa potentiaalia. Luvut ovat huimia: komission mukaan jo 2018 sovellusala voi luoda Eurooppaan jopa 4,8 miljoonaa työpaikkaa. Alan liikevaihtosarakkeeseen kirjataan komission mukaan samana vuonna noin 63 miljardia. Tällaisia samalla koko yhteiskunnan hyvinvointia lisääviä mahdollisuuksia meidän ei ole varaa ohittaa. Varsinkaan kun maastamme perinteisesti alan osaamista löytyy.
Uusien digimahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii omien kykyjen ja vahvuuksien tunnistamista ja tietysti niiden jatkuvaa parantamista. Pienen maan täytyy osata myös kertoa niistä ulkomaailmalle.
Hyvät vieraat,
Tällä hetkellä meillä olisi mahtava mahdollisuus profiloitua ja markkinoida itsemme tietoturvan eurooppalaisena mallimaana. Tietosuoja ja luottamuksellinen viestintä on turvattu perustuslaissamme kattavasti. Meiltä löytyy myös tietoturva-alan ehdotonta huippuosaamista ja puhtaat verkot.
Lisäksi digimurros on tuonut uusia hieman yllättäviäkin etuja. Aikaisempi, syrjäinen sijainti pohjoisessa on muuttunut tärkeäksi risteyskohdaksi Euroopan ja Aasian välissä. Itämeren kaapeli yhdistää pian Suomen Manner-Eurooppaan. Suunnitteilla oleva Jäämeren kaapeli taas voitaisiin kytkeä tulevaisuudessa Suomen kautta siihen kiinni. Tällöin olisimme kansainvälisten datavirtojen kannalta lyhin reitti Aasiaan. Tavoitteenamme tulee olla Suomen muotoutuminen merkittäväksi dataristeykseksi ja -keskittymäksi, johon erilaista tietoliiketoimintaa kannattaa sijoittaa.
Datavirtojen kasvaessa jättimäistä tahtia, ne myös pyrkivät hakemaan mahdollisimman turvallista ja tuottavaa kohdetta. Meillä onkin tarjota kaikki mitä haetaan. Ensinnä jo mainitut sijainti ja tietoturva. Toiseksi, kylmä, tai nyt ikkunasta ulos katsoessa, niin sanotaan riittävän kolea ilmasto suurille datakeskuksille. Kolmanneksi, olemme liittoutumaton ja vakaa maa niin maaperältämme kuin yhteiskunnaltammekin. Sähköveropäätöksen jälkeen on selvää, että pidämme esimerkiksi datakeskusliiketoimintaa tärkeänä teollisuutemme osana. Lisäksi meillä on myös perinteisesti vahvaa osaamista, joka on myös hyvä muistaa.
Kilpailukykymme tietoteollisuuden markkinoilla on mainio. Tämä pitää nyt itsemme sisäistää. Meille on jaettu täyskädellinen valttikortteja, jotka äsken mainitsin. Sijainti, vakaus, ilmasto, tietoturva, edullinen sähkö ja osaaminen ovat mahtavia etuja. Nämä kiistattomat valttikortit meidän täytyy nyt osata tuotteistaa ja liittää keskeiseksi osaksi maakuvaamme. Suomi voisi todella olla Euroopan "dataässä". Ja jos emme nyt aktiivisesti toimi, tässä pelissä ei ole luvassa uutta jakoa.
Arvoisat kuulijat,
Kilpailukykyä ja valtteja siis löytyy. Tekemällä harkitsemattomia päätöksiä voimme laittaa meille jaetut valtit silppuriin jo ennen pöytään lyömistä. Kuten Snowdenin paljastukset ovat osoittaneet, hallitsematon ja liiallinen tiedustelu vie kaiken pohjalla olevan luottamuksen internetiin. Käyttäjien täytyy voida luottaa yrityksiin, viranomaisiin ja niiden asiakaslupauksiin. Perusoikeudet ovat olemassa yhtä lailla myös digimaailmassa. Tietojen täytyy pysyä turvassa. Se on kansalaisten oikeus. Se on myös yritysten etu.
Yhdysvaltalaiset pilvialan yritykset joutuvat nyt kärsimään luottamuksen murentumisesta. Arviot liikkuvat jopa yli 30 miljardin dollarin taloudellisissa menetyksissä. Kun puhutaan taloudellisista menetyksistä, puhutaan samalla työpaikoista ja muista tavallisten kansalaisten kannalta korvaamattoman tärkeistä hyvinvoinnin edellytyksistä.
Seuraan huolestuneena kaikkea kehitystä, joka voisi vaarantavaa edellä mainitun luottamuksen. Tiedustelu ei ole vain turvallisuusviranomaisten asia. Kaikenlainen urkintalainsäädäntö vaikuttaa merkittävästi muun muassa yritysten sijoittumiseen.
Suomessa verkkotiedustelua käsittelevä tiedonhankintalaki-työryhmä on siis oleellisessa asemassa. Se pohtii asiaa, jolla on mahdollisesti mitä suurimmat vaikutukset luottamukseen, Suomen kilpailukykyyn ja sitä kautta jokaiseen kansalaiseen. Ylilyöntejä ei saa tapahtua, ylimitoitetut toimenpiteet ja valtuudet eivät lopulta ole kenenkään etu. Mahdolliset vaikutukset on vähintään arvioitava huolellisesti, ettemme vahingossakaan vaaranna asemaamme, vai mitä?
Hyvät ystävät,
Suomesta ei tule Euroopan Dataässää jos emme pidä huolta että kaikki pääsevät kiinni yhteyksiin niin ihan fyysisesti kuin henkisellä tasolla. Laajakaistayhteyksien saatavuus on oleellisessa asemassa, jos haluamme nousta hallitusohjelmassa linjatulla tavalla Euroopan johtavaksi laajakaistamaaksi.
Langattomat yhteydet ovat mitä konkreettisimpia yhteyksiä. Tähän alkuun haluankin kertoa, että olen erittäin iloinen siitä innosta, jolla operaattorit rakentavat 4G-verkkoja myös haja-asutusalueille. Nyt 800-alueen huutokaupan jälkeen valmistellaan uuden, 700 megahertsin kaistan käyttöönottoa. Se tapahtuu vuoden 2017 alussa. Aivan viime viikolla rakkaasta länsinaapuristamme kuului tähän liittyviä ilouutisia. Ruotsi seuraa Suomen mallia ja osoittaa 700-alueen mobiilikäyttöön. Uskon, että vaikuttamisemme lahden yli auttoi kollegojamme varmasti päätöksenteossa.
"Laajakaista kaikille 2015" -hankkeesta tehtiin viime vuoden lopulla perinpohjainen väliarviointi. Julkisesta tuesta huolimatta vakiintuneet operaattoritoimijat eivät ole lähteneet rakentamaan verkkoa myös harvasti asutuille alueille. Uudet paikalliset toimijat ovat paikoin kohdanneet verkkojen rakentamiseen liittyviä rahoitus- ja toteuttamishaasteita. Osa kunnista tarvitsee EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varojen poistuessa hankkeisiinsa lisärahoitusta. Tulevaisuudessa tulemme edellyttämään, että ongelmia ennakoidaan tukihakemuksiin laaditulla riskianalyysilla. Ja vaikka valitettavasti tässä taloudellisessa tilanteessa rahoituksen saaminen onkin hankalaa, jatkamme tiukkaa taistelua asian hyväksi.
Olen huolestuneena kuunnellut ministeriööni esimerkiksi terveysalalta, yrityksiltä ja kansalaisilta tulleita viestejä laajakaistatarjonnan vähyydestä tai puuttumisesta. Tämä vähentää uusien palveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Herääkin kysymys siitä, pitäisikö esimerkiksi valtion 7100 kilometriä pääasiassa kuituverkkoa omistavan Corenetin kautta varmistaa laajakaistan saatavuus vaikkapa terveydenhuollon kannalta tärkeisiin kohteisiin, jos se ei muuten onnistu.
Uusien yhteyksien lisäksi meidän tulee panostaa myös palveluihin jotka rakentuvat jo olemassa olevan infrastruktuurin päälle. Olen pyytänyt, että virkamiehet liikenne- ja viestintäministeriössä aloittavat välittömästi Laajakaista-hankkeen päättymisen jälkeisten toimien suunnittelun. Jatkosuunnittelussa tulee pohtia julkisella tuella rakennetuissa verkoissa voidaan parhaiten edistää digipalvelujen käyttöä.
Hyvät kuulijat,
Fyysisten yhteyksien lisäksi tärkeä on se henkinen puoli. Asunto- ja viestintäministerinä minulle etusijalla ovat aina kansalaiset. Digimaailmassa sekä jatkuvasti kehittyvissä uusissa laitteissa on tavallisen elämän helpottamisen kannalta suuria mahdollisuuksia. Minulle on tärkeää, että kaikki pääsevät näistä mahdollisuuksista osallisiksi. Vaikka bitit eivät lähimmäisiä ihmisiämme tai hoivaa ja huolenpitoa missään nimessä korvaakaan, asioita voidaan niiden avulla tehdä koko ajan paremmin.
Edellytyksenä on digitaalisten taitojen levittäminen ja avun antaminen tarvittaessa. Digitaitojen tarjoaminen on mitä suuremmassa määrin nykyajan kansansivistystyötä. Uusista palveluista täytyy myös saada niin helppokäyttöisiä, että ikäihmisillekin digitaaliseen maailmaan pääseminen on helpompaa kuin bingon pelaaminen, kuten eräällä tietotekniikkakurssilla jonkin aikaa sitten mukana ollut rouva totesi. Palveluiden suunnittelussa olisi ehdottoman tärkeää kuunnella tarkalla korvalla juuri käyttäjiä. Kun kansalaiset osaavat, he voivat osallistua. Se on demokratian peruskauraa.
Arvon viestintäalan ammattilaiset,
Luottamusta tarvitaan tulevaisuudessa erityisesti media-alalla. Digimurros myllertää ahkerasti kaikkien alojen perusteita. Median murros näkyykin varmasti viestintäpolitiikan listan kärkipäässä vaalikauden loppuun asti.
Ulkomaiset mainostilan tarjoajat ovat rynnineet markkinoillemme, mutta nämä kotimaista mediaa korvaavat palveluntarjoajat eivät juuri työllistä Suomessa eivätkä maksa veroja Suomeen. Jos kotimainen laatujournalismi korvautuu ulkomaisella klikkaussisällöllä, se ei tuo meille yhtään työpaikkaa eikä veroeuroa. Puhumattakaan siitä, että laatujournalismin menetys on pysyvä. Kotimaista sisältöä tuottava media on sananvapauden ja toimivan demokratian keskeinen takaaja. Sananvapaus jää kuolleeksi kirjaimeksi, jos välineet sen toteuttamiseen puuttuvat. Kyse on henkisestä huoltovarmuudesta.
Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistyötä teidän, alan toimijoiden, kanssa. Lehtialan kanssa olemmekin yhdessä pohtineet keinoja murroksesta selviytymiseen. Lehdistöasiain neuvottelukunta ehdotti pitkää listaa toimenpiteitä joihin moni täällä on hyvin perehtynyt.
Neuvottelukunnan työ poiki tarpeen hahmotella neuvottelukunnan esittämän lehtitukimallin rakennetta, tasoa ja vaikutuksia. Minusta oli tärkeää, että pääsemme osasta neuvottelukunnan ehdotuksia ripeässä aikataulussa entistä konkreettisempaan keskusteluun. Otin tästä kiinni asettamalla oikeustieteen lisensiaatti Tuomas Harpfin selvitysmieheksi. Olen tänä aamuna saanut hänen raporttinsa jossa hän tekee ehdotuksen niin lehdistötuesta kuin pohtii laaja-alaisemmin myös muita ehdotuksia median tilanteen helpottamiseksi. Kiitänkin Tuomas Harpfia sydämellisesti hänen tekemästään työstä.
Suhtaudun selvitysmiehen esittämään ajatukseen tuesta sisällöntuotannolle - tätähän on tänään uutisoitu laajasti - myönteisesti ja näen sen perusteltuna meneillään olevassa siirtymävaiheessa. Otan nyt näistä Harpfin ehdotuksista kopin ja vien ne koko hallituksen keskusteltavaksi tulevassa kehysriihessä.
Selvitysmies kiinnittää huomiota myös tärkeään alv-kysymykseen. Aivan kuten selvityksessä todetaan, on minusta selvää, että lehtitilausten nolla-arvonlisäverokannasta luopuminen tuli alalle huonoon aikaan. Selvitysmies esittääkin, että tilattujen lehtien kanta laskettaisiin EU:n sallimaan minimikantaan. Viestintäpoliittisesti tämä on hyvin perusteltu näkemys. Tällainen muutos vaatii luonnollisesti arvonlisäverotuksen kokonaisremontin. Selvitysmiehen lisäksi myös lehdistöasiain neuvottelukunta otti kantaa arvonlisäverotukseen ja kannatti paperi- ja digilehtien yhdenmukaista verokohtelua. Minusta Suomen tulisi aktiivisesti edistää tätä mahdollisuutta EU:ssa.
Koska laadukkaat tuotteet on saatava myös perille olisi ensiarvoisen tärkeää löytää jakelutoimintaan uudenalainen yhteistyö, jossa niin lehtitalot kuin Itella arvioivat omaa rooliaan. Orastavia yhteistyön merkkejä on näkyvillä, mutta kuten Harpf raportissaan esittää, olisi varmasti perusteltua miettiä myös omistajaohjauksen näkökulmasta Itellan merkitystä lehtien jakelun turvaamisessa. Tämä kaikki vaatii alan yhteistä näkemystä.
Yhteistyöstä ja luottamuksesta puhuttaessa sopii tässä yhteydessä esittää kiitos televisiotoimijoille television seuraavaa teknologiasiirtymää koskevan siirtymäsuunnitelman valmistelussa annetusta aktiivisesta ja rakentavasta panoksesta. Tästä työstä on oltu erittäin kiinnostuneita myös ulkomailla. Yhdyn Harpfin ajatukseen että digisiirtymä pitää toteuttaa sovitun mukaisesti mahdollisimman lyhyellä kokonaisaikataululla laitekannan uusiutumisen sallimissa rajoissa ja siirtymäkauden markkinaehtoisen taajuusmaksun tason oltava kohtuullinen.
Rakkaat vieraat,
Hiljattain ilmestynyt, ETLAn toteuttama digibarometri antoi painavan varoituksen sanan. Digiedelläkävijyys uhkaa muuttua perässähiihtämiseksi, jos emme pysty hyödyntämään edellytyksiämme selkeästi paremmin. Uskon tästä salista löytyvän sellaista tahtoa, yhteistyötä ja uskallusta, jotta näin ei pääse tapahtumaan. Toimivat yhteydet, innovatiiviset ihmiset ja fiksu lainsäädäntö ovat keskeisiä edellytyksiä niin media-alan menestykselle Suomessa kuin Suomen menestykselle Euroopan Dataässänä. Nyt pitää toimia ja tänään on hyvä aloittaa.
Vietetään oikein mukava ja ajatuksia herättävä iltapäivä ja ilta.
