Yksityistielain uudistus tukee tieverkon kehittämistä ja ylläpitoa

Vuodelta 1963 peräisin oleva yksityistielaki uudistetaan vastaamaan nykypäivän tarpeita. Uudistuksen tavoitteena on luoda edellytykset yksityistieverkon kehittämiselle ja ylläpidolle. Suurin osa Suomen teistä on yksityisteitä.

Lakiesityksen keskeiset uudistukset koskevat tieosakkaiden päätösvallan lisäämistä, kuntien tielautakuntien tehtävien siirtoa muille toimijoille sekä yksityisteiden valtionavustusten kriteereitä ja jakotapaa. Lisäksi lakiuudistuksella selkiytetään eri osapuolten vastuita yksityisteiden rakentamisen, ylläpidon ja liikkumisen suhteen ja tehdään mahdolliseksi kuntien, maakuntien tai valtion tuleminen tieosakkaaksi.

- Yksityistielaki saa kaivatun päivityksen. Uudistuksella tuetaan uuden elinkeinotoiminnan syntymistä ja turvataan elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuus. Samalla uudistus parantaa yksityisteiden varrella asuvien liikkumisen edellytyksiä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Hallitus antoi esityksen eduskunnalle yksityistielaista 19. lokakuuta. Esityksellä toteutetaan hallituksen norminpurun kärkihanketta ja vähennetään kuntien tehtäviä. Lain esitetään tulevan voimaan 1.1.2020.

Esityksen mukaan tieosakkaille annettaisiin oikeus päättää maahan sijoitettavien kiinteistöä tai yhdyskuntaa palvelevien johtojen ja niihin liittyvien vähäisten laitteiden sijoittamisesta yksityistien tiealueelle. Jatkossa tähän ei tarvittaisi enää maanomistajan lupaa, vaan tiekunta voisi antaa suostumuksen johtojen sijoittamiselle yksityistien tiealueelle.

Esityksen mukaan kuntien tielautakuntien tehtävät siirretään muille toimijoille ja tielautakunnat lakkautetaan kuntien tehtävien vähentämiseksi. Jatkossa Maanmittauslaitos tai kuntien kiinteistönmuodostamisviranomainen käsittelee yksityistietoimituksessa kaikki toimitusasiat, joita ovat muun muassa tieoikeuden perustaminen ja lakkauttaminen sekä korvausten määrääminen. Lisäksi tiekuntien perustaminen ja yhdistyminen mahdollistettaisiin myös tieosakkaiden omilla päätöksillä ilman yksityistietoimitusta.

Maakuntauudistuksen yhteydessä perustettavaan Valtion lupa- ja valvontavirastoon siirretään esityksen mukaan kunnan kadunpitovelvollisuuden arviointiin, tiekunnan kokouksen koollekutsumiseen sekä hallintopakkokeinojen käyttämiseen liittyvät tehtävät. Kuntien rakennusvalvontaviranomaisille siirrettäisiin lupien käsittely liittyen rakennusten ja kasvillisuuden poistoon sekä poikkeukseen rakentamisrajoituksesta. Tiekunnan päätökseen tehtävät moitteet siirtyvät käräjäoikeuteen muun yhteisölainsäädännön mukaisesti.

Maakunnille vapaus päättää avustuksista

Esityksen mukaan nykyisten valtionavustusten jakaminen siirrettäisiin vuonna 2020 toimintansa aloittavien maakuntien tehtäväksi. Avustuskriteereitä karsitaan ja maakunnille annetaan valinnanvapaus avustamisen suhteen. Avustuskriteereiksi jätetään yksityistien järjestäytyneisyys sekä yksityistietä koskevan tiedon olemassaolo, ajantasaisuus ja avoimuus.

Uudella yksityistielailla on tarkoitus selkiyttää eri osapuolten vastuita yksityisteiden rakentamisen, ylläpidon sekä liikkumisen suhteen. Laissa korostettaisiin yksityisteiden ulkopuolisten käytön luvanvaraisuutta ja selkeytettäisiin sääntelyä siitä, milloin yksityistien käytöstä voidaan periä käyttömaksua. Ulkopuolisten olisi lähtökohtaisesti saatava lupa yksityistien käytölle ja käytöstä voitaisiin periä maksu. Lupaa tien käyttämiseen ei kuitenkaan jatkossakaan tarvittaisi toimintaan, joka ei selvästi lisää tien kunnossapitokustannuksia. Jokamiehen oikeuksiin ei lakiuudistuksen yhteydessä puututa.

Kunnat, maakunnat tai valtio tieosakkaiksi

Esityksen mukaan lailla mahdollistettaisiin tieoikeuden perustaminen jatkossa myös kuntien, maakuntien tai valtion hyväksi tapauksissa, joissa ne ohjaavat julkista liikennettä yksityisteille. Näin voisi käydä esimerkiksi tilanteissa, jossa yksityistien liikenne huomattavasti lisääntyy asemakaavan toteuttamisen seurauksena. Asemakaava-alueilla sijaitsevien yksityisteiden asemaa selkeytettäisiin.

Ehdotetulla lailla pyritään myös kannustamaan tieosakkaita järjestäytymiseen ja yksityisteitä koskevan tiedon ylläpitoon. Tiekunnat voisivat jatkossa vahvistaa itselleen säännöt, joissa voitaisiin sopia erikseen määritellyistä kysymyksistä myös toisin kuin laissa säädetään. Lisäksi mahdollistettaisiin tienpidon ulkoistaminen ulkopuoliselle taholle.

Lakiuudistuksen yhteydessä tehtäisiin vähäisiä teknisiä muutoksia kiinteistönmuodostamislakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin, kestävän metsätalouden määräaikaiseen rahoituslakiin, ulkoilulakiin, vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annettuun lakiin, ympäristövahinkojen korvaamisesta annettuun lakiin, yhteismetsälakiin, kaivoslakiin ja valtion metsätalousosakeyhtiöstä annettuun lakiin.

Lisätietoja

ylijohtaja Mikael Nyberg, p. 040 837 8794, [email protected], @nyberg_mikael

ylitarkastaja Kaisa Kuukasjärvi, p. 050 414 0330, [email protected], @KuuKaisa