Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon mukaan kuntataloutta ei voi enää tarkastella vain yksittäisen kunnan näkökulmasta, vaan yhä olennaisemmaksi tulee kuntayhtymien ja koko kuntakonsernin talouden tila.
Uudessa kuntalaissa lisätään ennakoivaa otetta kuntatalouteen ja tiukennetaan alijäämän kattamisvelvollisuutta.
Ministeri Risikko puhui kuntien edustajille valtiovarainministeriön Tulevaisuuden kunta -kiertueella Turussa 14. tammikuuta. Hän korosti, että vastuun kantaminen kuntataloudesta on kuntien ja valtion yhteinen asia.
Alijäämien kattamisvelvollisuus tulee myös kuntayhtymille
Yksittäisen kunnan talouden kestävyyttä vahvistetaan kuntalain lakiesityksessä tiukentamalla velvollisuutta kattaa alijäämä. Velvollisuus laajennetaan koskemaan myös kuntayhtymiä, kun se nykyään koskee vain kuntia. Kunnan ja kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulisi kattaa enintään neljässä vuodessa tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen
Risikko korostaa, että uudella lailla tuodaan kaivattua ryhtiä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien taloudenpitoon. Risikon mukaan ratkaisevan tärkeää on, että uusi alijäämien kattamisvelvollisuus koskee myös uusia sote-kuntayhtymiä.
− Kuntapäättäjät ovatvuosikausia tuskailleet kuntayhtymien puutteellisia taloudenpidon sääntöjä. Nyt voimaan tulevalla alijäämien kattamisvelvollisuudella sekä valmisteilla olevalla uudella sote-raamibudjetilla tuodaan kauan kaivattua talouskuria myös sote-menoihin, sanoi Risikko.
Myös kuntien arviointimenettelyn kriteerit muuttuvat uudessa kuntalaissa niin, että jatkossa niiden avulla tarkastellaan koko kuntakonsernin taloudellista tilaa. Kuntayhtymien arviointimenettelyä koskevat säännökset ovat kokonaan uusia.
− Tulevaisuudessa alijäämää ei voi enää vyöryttää kuntayhtymien taseisiin. Jos alijäämää ei kateta määräajassa, kunta tai nyt myös kuntayhtymä voi joutua arviointimenettelyyn, Risikko totesi.
Lisätietoja:
Erityisavustaja Antti Häkkänen, puh. 040 7057134
Finanssineuvos Jani Pitkäniemi, puh. 02955 30494
