Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen mielestä väyläohjelmaa koskevia päätöksiä on tehty tipoittain, ja tämän vuoksi tavoite pitkäjänteisestä rakentamisohjelmasta on saavuttamatta.
- Väyläohjelman vielä toteuttamattoman puolikkaan valmisteluilla on jo kiire, sillä hankkeiden kilpailuttaminen ja hallinnolliset toimet vievät normaalitapauksessakin jopa vuoden. Pyrinkin saamaan elokuun budjettiriihessä uusia päätöksiä väyläohjelman toteuttamiseksi, Luhtanen sanoi.
Ministeri Luhtanen puhui 9. huhtikuuta Suomen sosialidemokraattisen puolueen Kymen piirin kokouksessa Kotkassa.
Ministeri Luhtanen peräänkuulutti uusien mallien tärkeyttä liikenneinvestointien rahoittamiseksi.
- Tämän hallituskauden väyläohjelman vielä puuttuva rahoitus olisi mahdollista järjestää laajentamalla elinkaarimallin käyttöä, ottamalla lainaa tai lisäämällä suoraa budjettirahoitusta esimerkiksi kohdentamalla lisää valtionomaisuuden myyntituloja liikenneväylähankkeisiin, Luhtanen luetteli.
Olenkin lähiaikoina asettamassa työryhmän pohtimaan erilaisia väyläinvestointien rahoitustapoja, jotta väylähankkeiden rahoitusta voitaisiin pitkäjänteistää. Olen pitänyt tätä tarpeellisena ja odotan työryhmältä uusia avauksia. Olen myös katsonut, ettei ole mitään syytä rajata työryhmän toimeksiantoa esimerkiksi tierahaston osalta, sanoo Luhtanen.
Mielenkiintoisina rahoitusmalleina ministeri Luhtanen nosti esille erityisesti elinkaarimallin. Sen etuna on se, että hankkeet saadaan nopeasti käyntiin, kustannukset jakautuvat tasaisesti useille vuosille, tuotekehitys etenee vauhdilla ja että rakentajan on viisasta tehdä kunnon tuotteita, koska ylläpitovastuu säilyy vuosikausia. VTT:n selvityksen mukaan sen antama hyöty on jopa 15-20 % normaalirahoitukseen verrattuna.
- Kriittisyys on hyväksi kun uusia rahoitusmalleja mietitään. Mutta niissä olosuhteissa, joissa tarvitaan nopeasti hyvin toimivia väyliä ja sitä kautta tehostettua logistiikkaa, on perusteltua katsoa myös yksityistä rahoitusta. Joka tapauksessa valtion budjettirahoitus tulee säilymään pääasiallisena väyläinvestointien rahoituskeinona, Luhtanen alleviivasi.
Uusia rahoitusmalleja kehitetään parhaillaan myös raideliikenteeseen. Viimeaikaiset tapahtumat ovat konkreettisesti osoittaneet, että rataverkkomme kunto on osittain heikko. VR on tehnyt mittavia panostuksia uuteen nopeaa kalustoon, mutta ei voi sitä käyttää täydessä tehossaan, koska rataverkko ei toimi kaikilta osin niin hyvin kuin pitäisi. Ratojen kuntoon on kerta kaikkiaan panostettava ja nopeasti.
-Tässä tilanteessa onkin järkevää etsiä uusia keinoja nopeuttaa rataverkon rakentamista. Pidän myös ensiarvoisen tärkeänä, että VR:n voitontuloutus käytetään hallitusohjelman mukaisesti rataverkon parantamiseen, Luhtanen sanoi.
Luhtanen korosti myös, että nopeutetut väylästöinvestoinnit voisivat olla keskeinen väline hallituksen talouspolitiikassa parannettaessa kilpailukykyä ja vauhditettaessa investointeja. Tämä on tosiasia, joka tulisi nähdä joka puolella kiihkottomasti ja myönteisenä asiana. Väylästöjen nopeutetulla rakentamisella on laaja ja tuki yhteiskunnassa, niin yritysten ja talouselämän järjestöjen puolella kuin eduskunnassa ja alueilla.
Lisätietoja: valtiosihteeri Perttu Puro, puh. 040 779 3436
