Ministeri Luhtanen: Merenkulun ulosliputus seisautettu - sisäänliputus aloitettava
Liikenne- ja viestintäministeri Leena LuhtanenSuomalaisen meriklusterin tulevaisuusHelsinki, Lasipalatsi 9.2.2005
Ministeri Luhtanen: Merenkulun ulosliputus seisautettu - sisäänliputus aloitettava
- Suomen merenkulun haasteet ovat olleet monin tavoin esillä hallituksen työssä. Vuoden 2003 lopulla päätettiin ottaa käyttöön matkustaja-alusten nettopalkkausjärjestelmä. Tämän vuoden alusta voimaan tulleella järjestelyllä halutaan estää ulosliputukset, joiden jatkuminen olisi ollut tuhoisaa merenkululle, mutta myös koko kansantaloudellemme.
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen tarkasteli logistiikkaa ja merenkulkua Suomalaisen meriklusterin tulevaisuus -seminaarissa Helsingissä 9. helmikuuta.
Ministeri Luhtanen painotti, että seuraavaksi hallitus kartoittaa toimia merenkulkualan kilpailukyvyn parantamiseksi.
- Nettopalkkausjärjestelmään siirtyminen pysäytti ulosliputuksen, nyt mietitään uusia keinoja lisätä sisäänliputusta ja sitä kautta merenkulkualan työllisyyttä. Selvitysraportti valmistuu huhtikuun aikana. Odotan selvitykseltä konkreettisia esityksiä. Tarvittaessa hallituksen on ryhdyttävä pikaisiin toimiin lainsäädännön muuttamiseksi.
Ministeri Luhtanen nosti esille, että myös merellisen ympäristön suojeluun liittyvissä kysymyksissä on paljon haastavia tehtäviä Suomelle.
- Hallitusohjelman mukaisesti on käynnistetty öljyntorjuntaan soveltuvan jäänmurtajan eli ympäristömurtajan tarjouskilpailu. Vireillä on myös useita muita Suomen meriklusterille tärkeitä hankkeita. Näitä ovat mm. lähimerenkulun edistäminen Euroopan alueella, Itämeren moottoritien kehittäminen sekä Venäjän ja EU:n välinen yhteistyö osana pohjoisen ulottuvuuden ohjelmia, Luhtanen painotti.
Ministeri Luhtanen nosti esille, että meriklusterin eri toimialat ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa toisiinsa, ja että merelliset elinkeinot muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden.
- Suurten meriklusteriyritysten vaikutus ulottuu pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko Suomeen. Klusterin taloudellinen vaikutus on suurimmillaan Ahvenanmaan lisäksi Helsingin, Turun ja Rauman alueilla. Tämä on maantieteestä johtuen luonnollista, mutta on huomioitavaa, että klusteriin liittyviä yrityksiä sijaitsee runsaasti myös sisämaassa.