Ministeri Luhtanen: Merenkulun turvallisuustavoitteissa edetty ripeästi
Suomen hallitus päätti viime vuoden kesäkuussa joukosta Itämeren merenkulun turvallisuuden parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Suurin osa tuolloin listatuista toimista on joko jo laitettu tai ollaan lähitulevaisuudessa laittamassa voimaan.
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen puhui merenkulun turvallisuuden lisäämisestä eduskunnan ympäristövaliokunnan sekä liikenne- ja viestintävaliokunnan järjestämässä Suomenlahden ja Itämeren turvallisuutta käsittelevässä seminaarissa.
Hallituksen iltakoulussa listatuista toimenpiteistä on jo toteutunut mm. Itämeren tiettyjen alueiden nimeäminen erityisen herkäksi merialueeksi. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO:n meriympäristön suojelukomitea antoi tämän nk. PSSA-statuksen Itämerelle huhtikuussa 2004.
- IMO:n tunnustus Itämeren herkästä luonteesta edistää yleistä tietoisuutta siitä, että alukset Itämerellä purjehtiessaan liikkuvat vesillä, joilla on noudatettava erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta, Luhtanen painotti.
Toinen jo voimassa oleva päätös on Itämeren suojelukomissiossa HELCOM:ssa sovittu suositus Itämeren talvimerenkulun turvallisuudesta. Uudet suositukset hyväksyttiin HELCOM:n vuosikokouksessa maaliskuussa 2004.
- Suomenlahdella me joudumme kohtaamaan jääolosuhteet joka vuosi. On selvää, että talviolosuhteet asettavat erityisiä vaatimuksia merenkulun turvallisuudelle ja nostavat onnettomuusriskejä. Talvimerenkulun haasteisiin vastaaminen edellyttää kaikkien Itämeren rantavaltioiden yhteistyötä, Luhtanen sanoi.
Merikuljetusten turvallisuuden parantamisessa merkittävä edistysaskel on ollut Suomenlahden alusliikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmän GOFREP:n kehittäminen Venäjän, Viron ja Suomen yhteistyönä. Järjestelmä tulee vähentämään esimerkiksi alusten yhteentörmäysriskejä jopa 80 prosentilla.
Suomenlahden uusi reittijakojärjestelmä tuli voimaan kesällä 2003 ja alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä aloittaa toimintansa 1.7.2004. Järjestelmä kattaa kansainvälisen merialueen Suomenlahdella.
- Eräs keskeinen toimenpide on uuden öljyntorjuntaan soveltuvan monitoimimurtajan hankkiminen hallitusohjelman mukaisesti. Päätöksiä aluksen teknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista on odotettavissa kesäkuun aikana, ministeri Luhtanen kertoi.
Luhtanen myös kiitti Euroopan unionia, erityisesti EU:n komissiota aktiivisuudesta meriturvallisuuden edistämisessä.
- Yksi merkittävimmistä merenkulun turvallisuutta lisäävistä päätöksistä oli uusien IMO-määräysten hyväksyminen joulukuussa 2003. Tuolloin hyväksyttiin yksirunkoisten säiliöalusten poistamisen nopeuttamisesta ja raskaiden öljylaatujen kuljetuskiellosta yksirunkoisilla säiliöaluksilla, Luhtanen mainitsi.
Hallituksen toimenpidekokonaisuuteen liittyvää öljynpäästömaksuja koskevaa lainsäädäntöä on valmisteltu oikeusministeriössä. Tämän lakiesityksen on tarkoitus valmistua lähiaikoina. Lisäksi eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys Suomen talousvyöhykkeeksi lisää Suomen mahdollisuuksia vaikuttaa meriturvallisuuden parantamiseen.
Meriturvallisuuden etenemistä seuraamaan asetettiin erillinen ministeriöiden välinen poikkihallinnollinen työryhmä, jonka tulee raportoida säännöllisesti ministereille.
