- Rahtialustonniston lisääminen Suomen lipun alle on tärkeää sekä työllisyys- että huoltovarmuusnäkökohtia ajatellen. Tonniston houkuttelemiseen täytyy myös panostaa, jotta merenkulun osaaminen säilyisi maassamme.
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen puhui kotimaisen varustamotoiminnan tulevaisuuden näkymistä Merenkulun päivillä 18. toukokuuta.
- Valtioneuvoston esitys kauppa-alustuen maksamisesta sellaiselle varustamotoimintaa harjoittavalle suomalaiselle työnantajalle, joka ei ole Suomeen rekisteröidyn aluksen omistaja, parantaisi Suomen huoltovarmuutta. Toteutuessaan muutos toisi tämän hetken arvioiden mukaan tuen piiriin puolen tusinaa alusta. Alusten työllistävä vaikutus olisi yhteensä noin 300 henkilötyövuotta.
Luhtanen ihmetteli kommentteja, joissa alustuen laajentaminen on asetettu kyseenalaiseksi.
- Totta kai paras vaihtoehto olisi, että laivat olisivat suomalaisessa omistuksessa, mutta silti minun on vaikea ymmärtää niitä puheenvuoroja, jossa tämä malli torjutaan. Onhan Suomen lipun alla toimiva alus, jolla on suomalainen miehistö, ja johon sovelletaansuomalaista lainsäädäntöä, paljon parempi Suomen huoltovarmuuden kannalta kuin täysin ulkomaalaisten käsissä oleva alus, Luhtanen sanoi.
Ministeri Luhtanen muistutti, että ulkomaanliikenteessä toimivan suomalaisen alustonniston kehitys on ollut viime vuosina huolestuttava.
- Niin alusten lukumäärä kuin merenkulun työpaikat ovat laskussa. Suomalaisen tonniston osuus ulkomaankaupan kuljetuksissa on laskenut noin 40 prosentin tasolta niin, että viime vuonna tuonnissa kotimaisen tonniston osuus oli 43 prosenttia ja viennissä 20 prosenttia.
- Lisäksi suomalaisen tonniston on ikääntymässä kovaa vauhtia. Kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten keski-ikä on 20 vuotta. Muualla maailmassa vastaava luku on noin 12-13 vuotta. Rahtaamme tavaraa maailmalle siis yhdellä merten vanhimmista aluskannoista, Luhtanen huomautti.
Lisätietoja: Valtiosihteeri Perttu Puro, puh. 09 1602 8325
