- Liikenneväylien rahoitusta on syytä tarkastella kokonaisuudessaan ensi vuoden alkupuolella. Ajankohta on luonteva, koska tuolloin saavutetaan hallituskauden puolivälin pyykki. Kevään kehys- ja muut budjettipäätökset ovat ratkaisevia teiden ja ratojen rahoituksen kannalta. Kuluvan syksyn työmarkkina- ja talouspoliittisilla ratkaisuilla luodaan pohjaa näille päätöksille.
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen puhui väylänpidon rahoitusnäkymistä Suomen Maarakentajien liiton 50-vuotisliittokokouksessa 23. lokakuuta Helsingissä.
Luhtasen mukaan väyläohjelman vielä puuttuva rahoitus on mahdollista järjestää laajentamalla elinkaarimallin käyttöä, ottamalla lainaa tai lisäämällä suoraa budjettirahoitusta esimerkiksi kohdentamalla valtionomaisuuden myyntituloja infrahankkeisiin. - Etsimme myös aktiivisesti uusia malleja liikenneinvestointien rahoittamiseksi.
Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää parhaillaan, voitaisiinko erityisesti teemahankkeiden toteuttamista aikaistaa lainarahoituksella. Ruotsissa käytetään yleisesti "aikaistamislainoja", joiden ehtona on korottomuus, Luhtanen selvitti. - Jos millä tahansa yrityksellä olisi strategisia ja kannattavia investointeja, joiden toteuttaminen edellyttäisi noin 30 prosentin lainarahoitusta, investoinnit toteutettaisiin viipymättä.
Nykysäännön mukaan valtionyhtiöiden osakkeiden ja muun valtion omaisuuden myyntituloista saadaan käyttää 10 prosenttia esimerkiksi väylästöjen rahoitukseen. Jos halutaan saada 100 miljoonaa euroa kannattaviin investointeihin on myytävä 1000 miljoonalla eurolla omaisuutta.
- Mielestäni on suorastaan järjetöntä, että kannattaviin investointeihin ja innovaatiotoimintaan suunnataan rahoitusta näin perusteettoman epäedullisella mallilla, Luhtanen kummasteli. - Mikä on yhdessä hyväksytty, voidaan kuitenkin yhdessä muuttaa. Järjen käyttö tässä asiassa on toivottavaa.
Elinkaarimallin käyttöön Luhtanen haluaa uusia avauksia, koska elinkaarimallilla voidaan odottaa erittäin mittavia tehokkuushyötyjä väylien rakentamisessa ja ylläpidossa. Elinkaariajattelun läpivienti kiinteäksi osaksi valtionhallinnon toimintaa on hänestä osoittautunut turhan hankalaksi. Hankkeiden toteuttaminen elinkaarimallilla toki edellyttää vaativia muutoksia hallintokäytännöissä, mutta lopulta kyse on ajattelutavan muutoksesta.
Lisätietoja: erityisavustaja Perttu Puro, puh. 040 779 3436
