Työryhmä: Lahti-Vainikkala -ratahankkeeseen räätälöitävissä uusi rahoitusmalli
Lahden ja Vainikkalan välisen radan peruskorjaus voidaan rahoittaa vaihtoehtoisella tavalla eli nk. elinkaarimallin avulla. Ratahallintokeskuksen on kuitenkin selvitettävä tarkemmin mallin soveltuvuus Lahden ja Vainikkalan välisen rataosuuden kunnostamiseen syksyyn mennessä. Päätös mallin käytöstä on perusteltua tehdä vasta tämän jälkeen.
Hankkeen toteuttaminen elinkaarimallin avulla olisi pilottiprojekti, jonka valmistelusta saatu tieto hyödyttäisi ratahankkeiden toteuttamista elinkaarimallilla jatkossa.
Tähän tulokseen tuli elinkaarimallin soveltuvuutta ratahankkeisiin ja erityisesti Lahti-Vainikkala -rataosuuteen selvittänyt työryhmä. Se luovutti mietintönsä liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle 14. tammikuuta.
Lahti-Vainikkala -rataosuus on osa Pohjolan kolmion vilkkainta rataverkkoa. Rataosuuden kunnostaminen on välttämätöntä, jotta Helsingin ja Pietarin välinen yhteys olisi nopean junakaluston liikennöitävissä. Venäjän tavoitteena on toteuttaa Pietarin ja Suomen rajan välisen rataosuuden parannus vuoteen 2008 mennessä.
- Lahden ja Luumäen välisen rataosuuden kunnostamisesta päätettiin tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä. Hanke on tarkoitus aloittaa viimeistään vuonna 2007. Jotta hanke voitaisiin toteuttaa elinkaarimallilla suunnitellun aikataulun mukaisesti, on selvityksiä syytä jatkaa välittömästi, liikenne-ja viestintäministeri Leena Luhtanen painottaa.
Elinkaarimalli on perinteisen valtion budjettiin sidotun rahoituksen vaihtoehto. Mallia käytettäessä valtio ostaa varsinaisen rakennustyön lisäksi myös kunnossapidon ja rahoituksen. Ratahankkeeseen soveltuvassa elinkaarimallissa ajatuksena on, että kokonaispalvelu ostettaisiin tietyn sopimuskauden ajaksi. Tilaajan eli tässä tapauksessa Ratahallintokeskuksen maksama palvelumaksu perustuu siihen, millä tavoin rataosuus on liikennöitävissä.
Hankkeen tilausvaltuudeksi työryhmä arvio 300-350 miljoonaa euroa. Valtion ostama paketti sisältäisi perusparannussuunnitelman, parannustyöt, sopimuksenaikaisen rahoituksen sekä kunnossapidon perusparannustöiden aikana ja 15 vuotta töiden päättymisestä. Perusparannusten jälkeen rataosuuden suurin sallittu nopeus nousisi 200 kilometriin tunnissa ja akselipaino 25 tonniin.
LVM tulee tämän kevään aikana arvioimaan, mitkä liikenneinvestointipolitiikkaa koskevan ministerityöryhmän esittämistä hankkeista olisi mahdollista toteuttaa elinkaarimallilla.
- Tällainen pohdinta on tarpeen erityisesti siitä syystä, että TUPO-ratkaisuun yhteydessä hallituksen toteutettavaksi listaama valtatie kuuden perusparannushanke Lappeenrannan ja Imatran välillä olisi alustavan kartoituksemme mukaan sopiva toteutettavaksi elinkaarimallilla, ministeri Luhtanen toteaa.
Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, rakennusneuvos Juhani Tervala, puh. (09) 160 28482,
050 552 7260
yli-insinööri Mikko Ojajärvi, puh. (90) 160 28574
Ratahankkeen toteuttaminen elinkaarimallilla. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 1/2005. Myynti Edita Oyj, puh. 0204 5005. Tiedotusvälineille LVM:n tiedotuksesta puh. (09) 160 28332 tai [email protected]. Raportti on myös pdf-muodossa ministeriön Internet-sivuilla www.mintc.fi.
